Tarttuvien sorkkasairauksien riskien arviointi

Teksti: Hanna Jämsä ja Matti Järvi

Hyvä sorkkaterveys on kiistatta yksi merkittävimmistä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä karjassa. Jos karjaan halutaan pitkäikäisiä ja korkeatuottoisia lehmiä, on oleellista huolehtia sorkkaterveydestä. Sorkkien ja jalkojen terveys vaikuttaa lehmien tuotokseen, kestävyyteen, utareterveyteen ja hedelmällisyyteen. Sorkkaterveyden merkitys on vielä kasvanut pihattonavetoiden ja automaattisten lypsyjärjestelmien lisääntymisen myötä, sillä eläinten tulee pystyä liikkumaan jatkuvasti. Oamkin agrologiopiskelija Hanna Jämsä teki selvitystä tarttuvien sorkkasairauksien riskitekijöistä osana OmaNauta –hanketta ja opinnäytetyötään. Selvitystyö tehtiin yhteistyössä sorkkahoitoon erikoistuneen eläinlääkärin kanssa. Kolmen työssä mukana olleen tilan välillä havaittiin tilakäynneillä yhteisiä sorkkaterveyteen heikentävästi vaikuttavia tekijöitä. Tilat puuttuivat aktiivisesti riskitekijöihinsä, mikä näkyi jo seuranta-aikana riskien pienentymisenä ja sorkkaterveyden parantumisena.

Katse sorkkiin

Karjan säännöllinen tarkkailu mahdollistaa monien sorkkaongelmien havaitsemisen jo aikaisessa vaiheessa. Tällöin ongelmiin ehditään puuttua ennen niiden pahenemista, paraneminen on todennäköisempää ja voidaan minimoida sorkkaongelmista aiheutuvia tappioita. Tällä hetkellä varhainen havainnointi on kuitenkin usein puutteellista eikä sorkkaongelmiin suhtauduta riittävän vakavasti. Karjanomistajan tai -hoitajan rooli havainnoinnissa on merkittävä ja tietoisuutta sorkkasairauksien merkittävyydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä tuleekin lisätä jatkuvasti. Tautitilanteen hallitsemiseksi tulee osata kiinnittää huomiota myös olosuhteisiin.

Tarttuvat sorkkasairaudet ovat bakteeritulehduksia, jotka voivat aiheuttaa voimakkaita ja kivuliaita oireita eläimille. Tautien tarttuvuus on vaihtelevaa. Tarttuvat sorkkasairaudet luokitellaan Suomessa sorkkavälin ihotulehdukseen, kantasyöpymään, sorkka-alueen ihotulehdukseen ja sorkkavälin ajotulehdukseen. Myös sorkkasyylä ja sorkkavälin liikakasvu yhdistetään tarttuviin sorkkasairauksiin.

Tautien hallinta tilatasolla koostuu monesta osatekijästä

Tuloksista käy ilmi, että kaikille tiloille yhteisiä riskitekijöitä olivat puutteet lannanpoistossa, parsien rakenteissa tai materiaaleissa sekä sorkkahoidossa. Näiden vuoksi myös jalkojen likaisuus oli yhteinen riskitekijä.  Jatkuva altistuminen kosteille oloille johtaa siihen, että sorkka ei lopulta enää kykene vastustamaan tulehduksiin johtavia bakteereja ja seurauksena saattaa olla tarttuva sorkkasairaus. Likaisuus on riski myös vetimille, sillä sorkan mukana bakteerit kulkeutuvat lähelle vedinkanavaa. Oikein mitoitettu, pehmeä ja kuiva parsi on tärkeä, sillä se mahdollistaa eläimen luonnolliset liikeradat ja lisää eläimen makuuaikaa. Makuulla sorkat eivät ole alttiina kosteudelle tai painorasitukselle. Oikea-aikainen sorkkahoito on oleellinen osa sorkkasairauksien ennaltaehkäisyä. Sorkkahoito suositellaan tehtäväksi vähintään kaksi kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin.  Lypsäville lehmille paras aika sorkkahoidolle on 6­–8 viikkoa ennen poikimista ja 2–3 kuukautta poikimisen jälkeen.

Tartuntapaineen kasvun taustalla voi olla lisääntynyt eläinliikenne tilan ulkopuolelta tai omien eläintilojen välillä. Ostoeläinten hankinta on suuri riski, ja riski kasvaa, mitä useammalta tilalta ostoeläimiä hankitaan. Eläinkaupan yhteydessä eläimillä tulisi aina olla terveystodistus.  Myös lastaus- ja kuljetustilanteesta muodostuvat tautiriskit tulisi huomioida.  Eläinliikenteen lisäksi tilalle tapahtuvan henkilö- ja ajoneuvoliikenteen aiheuttamilta riskeiltä suojautuminen on tärkeää. Kahdella työhön osallistuneella tilalla riskiä aiheuttavana tekijänä oli ostoeläinten hankinta. Toisella tilalla kyseessä oli normaalista poikkeava tilanne, mikä aiheutti myös sen, että eläintiheys oli hetkellisesti liian suuri. Liian suuri eläintiheys aiheuttaa eläimille stressiä, lisää odotusaikoja ja kasvattaa riskiä tapaturmille. Kyseisessä karjassa eläimille tulee myös omien eläintilojen välillä useita siirtoja, mikä lisää eläinten stressiä.

Tasapainoinen ruokinta ja tasainen rehunsaanti edistävät sorkkaterveyttä. Lisäksi riittävällä vedensaannilla pidetään kuiva-aineen syönti tasaisena. Liian vähäinen energiansaanti näkyy eläimen kuntoluokan laskuna. Matala kuntoluokka lisää riskiä ontumiseen ja energiavaje johtaa usein myös hedelmällisyysongelmiin. Kahdella tilalla oli puutteita ruokinnassa tai sen toteutuksessa. Puutteet liittyivät rehun koostumukseen, rehun saantiin tai riittävään ruokintapöytätilaan. Nämä vaikuttivat edelleen lehmien kuntoluokkaan, pötsintäyteisyyteen ja sonnan koostumukseen. Kahdella tilalla myös veden riittävässä saannissa tai puhtaudessa oli korjattavaa.

Yksi sorkkaterveyteen vaikuttavista riskitekijöistä on navettailman laatu. Navetan ilmanvaihto vaikuttaa navettailman kosteuteen ja ammoniakkipitoisuuteen. Toimiva ilmanvaihto poistaa kosteutta vähentäen bakteereille suotuisia elinolosuhteita.  Navettailmassa havaittava ammoniakki aiheutti riskiä kahdella tilalla.

Liikunnalla on jalkojen ja sorkkien terveyttä parantava vaikutus. Hyvä alusta lisää sorkkien verenkiertoa ja talviulkoilu myös puhdistaa sorkkia. Siksi laidunnus, jaloittelu ja talviulkoilu olisivat tärkeitä hyvän sorkkaterveyden ylläpitämisessä. Alustan ja kulkureittien kunto on kuitenkin tärkeä tarkastaa, sillä ne voivat myös aiheuttaa haittaa sorkille. Yhdellä työssä mukana olleella tilalla lypsylehmät pääsivät ympäri vuoden jaloittelemaan. Ulkoilu ei kuitenkaan ollut täysin riskitöntä, sillä ulkoilualueen lävitse oli myös muuta kulkua. Kahdella tilalla lehmille ei ollut ulkoilumahdollisuutta.

Seurannalla kohti parempaa sorkkaterveyttä

Seurantakäynnit toteutettiin 5–6 kuukautta ensimmäisten käyntien jälkeen. Seurantakäyntien tuloksia verrattiin alkutilanteeseen.  Tuloksista huomattiin kaikilla tiloilla tapahtuneen muutosta parempaan suuntaan tilakäyntien välillä yhdessä tai useammassa riskitekijässä. Kaikille yhteinen muutos oli sorkkahoidon toteuttamisessa tai säännöllisyydessä tapahtunut muutos parempaan. Kahdella tilalla oli tehostettu lannanpoistoa, mikä vähensi siitä aiheutuvaa riskiä. Tiloilla, joilla oli alussa ruokintaan liittyviä puutteita, ongelmat olivat jonkin verran vähentyneet, joko puuttumalla suoraan näihin ongelmiin tai muiden riskitekijöiden korjaantumisen seurauksena. 

Yhden tilan riskitekijöissä tapahtuneet muutokset. Mitä lähempänä pisteet ovat kuvion keskiosaa, sitä pienempi riski on.

Yhden tilan riskitekijöissä tapahtuneet muutokset. Mitä lähempänä pisteet ovat kuvion keskiosaa, sitä pienempi riski on.

Tilalla oli jo pitkään jatkunut tarttuvien sorkkasairauksien kierre. Lähtötilanteessa tilalla oli useita riskitekijöitä.  Merkittäviä riskejä muodostui parsien mitoitusten puutteista, ilmanvaihdon riittämättömyydestä, ruokintaan liittyvistä ongelmista ja rutiininomaisen sorkkahoidon puutteesta. Lannanpoistossa oli tehostamisen tarvetta, ja varsinkin lehmien jalat olivat likaiset. Lehmien ryhmittelyssä oli parannettavaa, sillä sairastuneita ei saatu eristettyä omaksi ryhmäkseen. Lisäksi suuri vuosittainen ostoeläinten määrä oli yksi merkittävimmistä riskitekijöistä.

Seurantakäynnillä havaittiin useiden riskitekijöiden merkittävyyden pienentyneen. Tilalle oli hankittu ensimmäisen tilakäynnin jälkeen oma sorkkahoitoteline ja kaikki ontuvat pyrittiin saamaan hoitoon välittömästi. Lisäksi sorkkahoito oli suunniteltu säännöllisesti toteutettavaksi. Parsien mitoitusten ja rakenteiden parantamiseksi kaikkiin parsiin oli tilattu uudet, taivutetut niskapuomit. Lannanpoistoa ja ilmanvaihtoa oli tehostettu. Tämän huomasi lantakäytävien kosteuden ja likaisuuden vähentymisenä ja navettailman laadun parantumisena.  Ruokinnan ongelmakohtiin oli puututtu tihentämällä appeen jakokertoja ja kiinnittämällä huomiota vesialtaiden puhtauteen.

Havaintomateriaalin avulla riskitekijät pisteytettiin sekä lähtötilanteessa että seurantakäynnin jälkeen. Näin saatiin molemmilta käynneiltä kokonaisriskiä kuvaava yhteispistemäärä. Koska kaikkien tilojen kohdalla havaittiin käyntien välillä muutoksia, laskivat myös kaikkien kolmen tilan kokonaisriskitasot. Tilalliset itse olivat huomanneet muutoksia ja kahdella tilalla voitiin sorkkahoitoraporttien perusteella nähdä tarttuvien sorkkasairauksien esiintyvyyden jonkin verran vähentyneen. Yhden tilan kirjanpidon mukaan antibiootilla hoidettujen eläinten määrä oli selvästi vähentynyt.

Tulevaisuudessa riskit tulisi pyrkiä tunnistamaan yhä varhaisemmassa vaiheessa ja niiden aiheuttamiin seurauksiin tulisi suhtautua riittävällä vakavuudella. Tunnistamisen apuna voisi hyödyntää alan ammattilaisia. Sorkkahoitaja, eläinlääkäri tai muu sorkkaterveyteen erikoistunut henkilö voisi tehdä tiloilla systemaattista riskianalyysiä, jonka perusteella voidaan löytää kehittämiskohteet ja toimenpiteet, joilla sorkkaongelmien riskiä pienennetään.

Tarttuvien sorkkasairauksien riskitekijöiden selvittäminen oli osa Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä, joka toteutettiin yhteistyössä OmaNauta-hankkeen kanssa. Opinnäytetyön teoriaosuuteen on koottu ajantasainen tieto tarttuvista sorkkasairauksista, niiden merkityksestä karjassa ja ennaltaehkäisystä. Opinnäytetyö ”Tarttuvien sorkkasairauksien riskien arviointi” löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117542.

Arkisto

Käsikirja ravinnekierrätysverkostolle

LAURA - hankkeen yksi tavoite on tuottaa käsikirja, joka on tiivis tietopaketti ravinnekierrätysverkostoille ja niitä…

Biotalouden osaajaksi

Biotalousala on kasvussa ja sen kehittymiseksi tarvitaan asiantuntijoita ja yrittäjiä, jotka hallitsevat biomassojen käyttö-,…

Opiskele maaseudun asiantuntijaksi tai syvennä osaamistasi!

Agrologin opinnot (AMK) Hakuaika - 14.-28.3.2018. Master- eli ylempi agrologitutkinto - Hakuaika 14.-28.3.2018.

Tarttuvien sorkkasairauksien riskien arviointi

Hyvä sorkkaterveys on kiistatta yksi merkittävimmistä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä karjassa. Tarttuvien…

Ravinne- ja energiatehokas maatila - kehittämis- ja yhteistyöhanke

Kymmenen luonnonvara-alan ammattikorkeakoulua ja ammattiopistoa on ollut toteuttamassa vuosina 2016-2017 Ravinne- ja…

Luonnonvara-alan opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa

Avoimessa ammattikorkeakoulussa voit suorittaa ammattikorkeakouluopintoja iästäsi ja pohjakoulutuksestasi riippumatta.…

Digitalisaation mahdollisuudet maaseutuyrityksen johtamisessa - Tiedetreffit Oulussa 8.11.2017

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan digitalisaation mahdollisuuksista ja tulevaisuudennäkymistä! Päivän teemaa käsitellään…

Oamk mukana Metsänoppimispolulla

Metsänoppimispolku on vuosittainen syyskuun alussa järjestettävä tapahtuma Oulun kaupungin koululaisille. Tapahtumalla…

LAURA-hankkeen tuloksia kesältä 2017

LAURA-hankkeessa selvitettiin kesällä 2017 tilojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia karjanlannan käytössä. Keskeisenä…

Nyt on aika hakea opiskelemaan joustavalla monimuoto-koulutuksella agrologiksi

Koulutus alkaa tammikuussa 2018 ja se toteutetaan monimuotoisesti niin että kontaktiopetus on pääosin verkossa yhtenä…