Rakennuseristeiden ekologisuus kiinnostaa markkinoilla – luonnonmateriaalien ympäristövaikutukset vertailussa

Uudet rahkasammalesta ja turpeesta valmistetut eristetuotteet sopivat selluvillan ja kutterinlastun ohella hyvin rakentamiseen ja kiinnostavat varsinkin hirsirakentajia. Niiden ympäristövaikutukset ovat kuitenkin selvästi selluvillaa ja kutterinlastua suuremmat, mutta prosessia kehittämällä niitä on mahdollista pienentää.

Rahkasammalesta ja turpeesta valmistettuja eristetuotteita ja niiden valmistuksen ympäristövaikutuksia tutkittiin Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n (Oamk), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen metsäkeskuksen Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit -hankkeessa.

Luonnonmateriaaleista valmistetut eristeet eristävät hyvin

Hankkeessa tutkittiin irtomateriaaleina kutterilastua, selluvillaa, rahkasammalta ja turvetta sekä levytuotteina kahta Vapon koetuotannossa valmistettua tuotetta, joista toinen oli puhdasta turvetta ja toinen turpeen ja rahkasammalen sekoitetta.

– Eristävyydeltään parhaat materiaalit olivat rahkasammal, selluvilla ja turve-rahkasammallevy, mutta kaikki materiaalit osoittautuivat mittauksissa eristävyysominaisuuksiltaan käyttökelpoisiksi, kertoo Luken tutkija Marja Jallinoja.

Kutterinlastu ja selluvilla ovat jo markkinoilla vakiintuneita eristemateriaaleja. Turvetta ja rahkasammalta on Suomessa irtomateriaalina käytetty eristeinä perinteisessä puurakentamisessa, mutta niistä ei valmisteta kaupallisia tuotteita. Turpeesta sekä turpeen ja rahkasammalen sekoitteesta valmistetut levyeristeet ovat täysin uusia, vasta kehitysvaiheessa olevia tuotteita.

Perinteiset materiaalit yllättävän kilpailukykyisiä

Liiketoiminnallisia ominaisuuksia ja kaupallistamisen mahdollisuuksia selvitettiin haastattelemalla alan asiantuntijoita. Kaikilla luonnonmateriaaleille – rahkasammal, turvesekoite ja kutterinlastu – on omia vahvuuksiaan ja ne soveltuisivat eristekäyttöön hyvin. Kutterinlastueristeellä on etulyöntiasema suhteessa muihin. Kutterinlastusta valmistettuja lämpöeristetuotteita on jo markkinoilla, ja sahateollisuuden aitona sivuvirtana sillä on monia myönteisiä myyntiargumentteja olemassa. Lämpöeristämisessä kutterinlastulla on lisäksi pitkä perinne.

Omakohtaisia kokemuksia näiden materiaalien käytöstä kysyttiin erityisesti hirsirakennuksia käsin veistäviltä, Suomen hirsitaito ry:n jäsenyrityksiltä. Yrittäjät suhtautuivat luonnonmateriaaleihin myönteisesti, vastanneista kaikki olivat valmiita käyttämään luonnonmateriaaleja tekemissään rakennuksissa. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat myös valmiita suosittelemaan luonnonmateriaaleja niiden ekologisuuden ja alhaisen hiilijalanjäljen ansiosta. Suurimmiksi esteiksi luonnonmateriaalien yleistymiselle mainittiin vähäinen tietoisuus, toistaiseksi vaikeahko saatavuus ja uskottavan tutkimustiedon vähyys ostopäätöstä tehtäessä.

 – Itsekin olin yllättynyt uusien materiaalien kilpailukyvystä suhteessa nyt vallalla oleviin eristeisiin – niin teknisiltä ominaisuuksiltaan, kuin muilta ostopäätökseen vaikuttavilta tekijöiltään, toteaa hankkeen liiketoimintamahdollisuuksia Oamk:ssa tutkinut Petri Luukkonen.

Selluvillan ja kutterinlastun ympäristövaikutukset pienet

Eristeiden ympäristövaikutukset laskettiin elinkaarimenetelmää käyttäen raaka-aineen hankinnasta tehtaan portille. Laskenta tehtiin eristeneliötä kohti, jonka lämmönläpäisykerroin on 0,17 W/m2K (ympäristöministeriön asetuksessa määritetty ulkoseinän lämmönläpäisykertoimen vertailuarvo). Laskennasta vastasi Luke.

Selvästi pienin fossiilinen ilmastovaikutus (hiilijalanjälki) ja primäärienergiankulutus oli selluvillalla ja kutterinlastulla. Molempien tuotteiden raaka-aine on kuivaa, ja niiden prosessointi eristeeksi kuluttaa vähän energiaa. Raaka-aineen tuotannon ympäristövaikutukset ovat pienet, sillä selluvilla valmistetaan keräyspaperista ja kutterinlastu on höylätyn sahatavaran valmistuksen sivutuote.

Suurimmat ympäristövaikutukset olivat levyeristeillä. Niiden valmistus on energiaintensiivistä – etenkin tutkimuksen  tuotantomittakaavassa, jossa prosessia ei ollut vielä energiankäytön suhteen optimoitu. Valtaosa fossiilisesta ilmastovaikutuksesta syntyi energialähteenä käytetystä nestekaasusta. Energiankulutus oli selvästi suurempaa kuin muilla eristeillä.

Turpeesta ja rahkasammalesta tehtyjen irtoeristeiden ilmastovaikutus ja energiankulutus olivat huomattavasti pienemmät kuin levytuotteilla, mutta silti moninkertaiset verrattuna selluvillaan ja kutterinlastuun. Näiden tuotteiden ilmastovaikutuksesta merkittävä osa muodostuu raaka-aineen tuotantoalueella.

Lisätietoja:   

Liiketoimintaselvitys: Petri Luukkonen, Oamk, puh. +358 50 439 1415

Ympäristövaikutukset: Marja Jallinoja, Luke, puh. +358 29 532 2058

Paikalliset biopohjaiset materiaalit -hanke (1.9.2017–31.12.2020)

Biopohjaisten eristemateriaalien LCA -tutkimusraportti

Liiketoimintaselvityksen loppuraportti

Taulukko. Elinkaarilaskennan tulokset tutkituille eristemateriaaleille laskettuna yhtä eristeneliötä kohti, jonka lämmönläpäisykerroin on 0,17 W/m2K.

 

Ominaisuudet

Ympäristövaikutukset

 

Eriste-paksuus

Neliö-paino

Fossiilinen ilmastovaikutus

Primäärienergian kulutus

Eristemateriaali

cm

kg/m2

CO2 ekv

MJ

Kutterinlastu, irto

25,9

20,8

0,380

42,9

Selluvilla, irto

22,4

9,12

0,894

25,7

Turve, irto

25,3

33,1

5,64

110

Rahkasammal, irto

21,8

19,6

3,94

101

Turve, levy

23,5

15,1

10,9

318

Turve-sammal, levy

22,4

14,8

12,1

324

 

Arkisto

Rakennuseristeiden ekologisuus kiinnostaa markkinoilla – luonnonmateriaalien ympäristövaikutukset vertailussa

Uudet rahkasammalesta ja turpeesta valmistetut eristetuotteet sopivat selluvillan ja kutterinlastun ohella hyvin rakentamiseen…

Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit (PaiBiRa) -hankkeen loppuwebinaari 3.12.2020

Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit (PaiBiRa) -hankkeessa on tullut aika kokoontua loppuwebinaariin kuulemaan…

Kestävää liiketoimintaa ja hyvinvointia luonnosta

Oamk on mukana Nordic NaBS -hankkeessa, jossa kehitämme luontoperustaisia hyvinvointipalveluja, yrittäjyyttä ja yhteistyötä…

Biokaasua ja biometaania maatiloilta – BioKaMa - webinaarit 2020

BioKaMa -hanke järjestää kolme biokaasuaiheista webinaaria lokakuussa 2020. Tule mukaan kuulemaan ajankohtaista asiaa biokaasun…

Uudet agrologi yamk -opiskelijat aloittivat opintonsa Luovalla

Oulun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan uudet agrologi yamk -tutkinto-opiskelijat aloittivat opintonsa elokuussa 2020. Ylempi…

Vaikuttavuuden todentaminen maaseudun kehittämisessä

Maaseudun kehittämistä tuetaan Suomessa EU-hankkeilla miljardeilla euroilla yhden ohjelmakauden aikana. Hankkeiden…

Metsä- ja luonnonvarayrittäjille suunnattu omistajanvaihdos koulutussarja

Bioliito- ja HYMYT-hankkeet, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ja Metsäkeskus järjestävät yhdessä metsä- ja luonnonvarayrittäjille…

Onnittelut uusille agrologeille ja hyvää kesää!

Poikkeuksellinen kevät ja lukuvuosi on saatu päätökseen. Oamkin luonnonvara-alalta valmistui tänä lukuvuonna 29 uutta agrologia.…

Viljelijä! Tule mukaan kehittämään ratkaisuja ympäristöviisaaseen viljelyyn

Peltojen tuottavuuden ja kasvukunnon maksimointi on niiden käytön ensisijainen tavoite. Sen saavuttamiseksi voidaan käyttää…

Hae maaseudun tukihenkilön peruskoulutukseen

Onko elämässäsi tilaa merkitykselliselle vapaaehtoistoiminnalle? Onko maaseutu ja sen asukkaiden hyvinvointi lähellä sydäntäsi?…