Massoilla maisemaa - ylijäämämassojen resurssiviisas hyödyntäminen

Raija Lievonen, Oamk maisemasuunnittelun tutkinto-ohjelma

Luonnonvarojen huvetessa yhteiskunnan on löydettävä entistä tehokkaampia tapoja hyödyntää syntyneet materiaalivirrat. Resurssiviisas luonnonvarojen käyttö tarkoittaa suuremman hyödyn saavuttamista vähemmällä materiaalinkäytöllä sekä uusilla kulutustavoilla. Infrarakentaminen on yksi merkittävä luonnonvarojen kuluttaja, johon halutaan löytää kestäviä resurssiviisaita ratkaisuja. Rakentamisen merkittävä kustannustekijä ja materiaalin sivuvirta syntyy ylijäämämaa-aineksista. Kustannuksia ja päästöjä pystytään vähentämään huomattavasti hyödyntämällä ylijäämämaat mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkoja. Ammattimaisen maisemasuunnittelun avulla ylijäämämassat voidaan hyödyntää siten, että ne palvelevat ympäristöään monipuolisesti. Maankaatopaikan läjien sijaan ylijäämämassat sulautuvat ympäristöön, toimivat meluesteinä, suojaavat herkkiä elinympäristöjä liikenteen päästöiltä tai antavat mahdollisuuden virkistysalueen monipuolisille toiminnoille.

Ylijäämämassojen synty ja hyödyntäminen

Infrarakentamisessa syntyy yleensä kaivuutyön yhteydessä sivuvirtana ylijäämämaa-aineksia, joille ei ole rakentamisen yhteydessä käyttötarkoitusta tai loppusijoituspaikkaa. Nämä maa-ainekset ovat yleensä teknisesti heikkolaatuisia ja soveltuvat huonosti suoraan rakentamiseen epätasaisen laadun, kosteuspitoisuuden tai hienoainespitoisuuden vuoksi. Paras tapa maa-ainesten hyödyntämiseen on löytää kullekin maa-ainekselle soveltuva jalostus- tai käsittelytapa, jonka seurauksena massasta syntyy rakentamiskelpoinen materiaali. Hyödyntämistapoja löydetään koko ajan lisää yhä suuremmalle osalle ylijäämämateriaaleja. Monilla alueilla tämä ei kuitenkaan ole välttämättä vielä ajankohtainen eikä edes resurssiviisasta maa-ainesten jalostustapojen tai –menetelmien puuttuessa. Tällöin voidaan ylijäämämassat hyödyntää alueen sisällä mm. täyttöihin, pengerryksiin, melurakenteisiin ja maisemointiin.

Massojenhallintasuunnitelma ennen rakentamista

Kattavan massojenhallintasuunnitelman avulla rakentamisen materiaalivirtoihin voidaan vaikuttaa jo hyvissä ajoin ennen rakentamista. Suunnitelma auttaa myös materiaalivirtojen hyödyntämistä yhteistyössä muiden lähihankkeiden kanssa. Massojen loppusijoitussuunnitelma on osa massojenhallintaa. Loppusijoituskohteet voidaan suunnitella kulkemaan käsi kädessä rakentamisen vaiheiden kanssa.

Ylijäämämassojen hyödyntämisen edellytykset

Ylijäämämassojen hyödyntämisen edellytyksiä ovat laaja seudullinen yhteistyö, yhteinen halu löytää kestäviä ratkaisuja ja maankäytön suunnittelun keinot. Yhteistyöllä tarkoitetaan eri tahojen työskentelyä yhteisen tavoitteen hyväksi. Se tarkoittaa myös tiedon jakamista hyödyntämismenetelmistä sekä syntyvistä materiaalivirroista. Hyödyntämisen tärkeä edellytys onkin ylijäämämateriaalivirtojen seuranta toimivan massojenhallintasovelluksen avulla. Kaavoituksen avulla maa-aineshallinnalle turvataan riittävästi tukialueita. Samoin keskeisenä ympäristösuunnittelun ammattilaisena kaavoittaja vastaa riittävien loppusijoitusalueiden olemassaolosta sekä näiden alueiden soveltuvuudesta ympäristöönsä.

Massoista maisemaa

Maisemasuunnittelijan käsissä ylijäämämassat ovat maisemahäiriön sijaan osa maisemaa. Ylijäämämassoista ei tarvitse tulla rumiä läjitysalueita, vaan suunnittelun avulla massoille löydetään maisemaan soveltuva sijoituskohde. Jyväskylän osayleiskaavoitettavana olevan Kauramäen alueen mahdollisille kadunrakentamisesta syntyville tuleville ylijäämämassoille on suunniteltu jatkokäyttöä pysäköintialueen korkeuden nostajana, herkän suoalueen ja tien välisenä suojavyöhykkeenä, moottoritien ympäristötaiteen sijoituspaikkana, melurakenteena sekä virkistysalueen muotoilijana.

ylijäämämassat.png

Havainnekuva kumpuilevasta virkistysalueesta. Ylijäämämassoista syntynyt virkistysalue on toimiva ja monimuotoinen.

Ylijäämämassat ovat materiaaliresurssi

Yhteiskunnallisesti on herätty toimimaan luonnonvarojen säästämisen eteen. Lakeja ja asetuksia pyritään muuttamaan ylijäämämateriaalien hyödyntämistä tukevaksi. Yhteiskunnalliset hankkeet ja verkostot tekevät työtä resurssiviisaampien ratkaisujen löytämiseksi. Ylijäämämassojen hyödyntämisen suurimpia esteitä kuitenkin ovat asenteet ja tiedon puute. Massojen hyödyntämiseen tarvitaan massojen hallintaalueita, jalostusalueita, tietotaitoa, yhteistyötä ja seurantaa. Mutta se ei riitä, tarvitaan rohkeutta toteuttaa ja viedä asioita eteenpäin. Resurssiviisasta massojen hallintaa tehdään suurella kädellä isossa mittakaavassa. Mukaan resurssiviisaaseen toimintaan tulisi saada myös yksityiset tontin rakentajat. Resurssiviisassa massojenhallinnassa pyritään sijoittamaan uusiokäyttöön kelpaamattomat ylijäämämaat lähelle niiden syntysijoja. Voisiko tämä toimia myös tontin sisäisessä massojenhallinnassa? Hyödyntämätön ylijäämämaa on loppusijoitettava. Sen ei tarvitse tarkoittaa loputonta läjitysalueiden etsintää. Suunnittelun avulla ylijäämämaille on mahdollista löytää hyödyntämiskohde työmaa-alueen sisältä. Maisemasuunnittelun ja maarakentamisen yhteistyönä ylijäämämaa myös istuu maisemaan.

Arkisto

Biokaasua ja biometaania maatiloilta – BioKaMa - webinaarit 2020

BioKaMa -hanke järjestää kolme biokaasuaiheista webinaaria lokakuussa 2020. Tule mukaan kuulemaan ajankohtaista asiaa biokaasun…

Uudet agrologi yamk -opiskelijat aloittivat opintonsa Luovalla

Oulun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan uudet agrologi yamk -tutkinto-opiskelijat aloittivat opintonsa elokuussa 2020. Ylempi…

Vaikuttavuuden todentaminen maaseudun kehittämisessä

Maaseudun kehittämistä tuetaan Suomessa EU-hankkeilla miljardeilla euroilla yhden ohjelmakauden aikana. Hankkeiden…

Metsä- ja luonnonvarayrittäjille suunnattu omistajanvaihdos koulutussarja

Bioliito- ja HYMYT-hankkeet, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ja Metsäkeskus järjestävät yhdessä metsä- ja luonnonvarayrittäjille…

Onnittelut uusille agrologeille ja hyvää kesää!

Poikkeuksellinen kevät ja lukuvuosi on saatu päätökseen. Oamkin luonnonvara-alalta valmistui tänä lukuvuonna 29 uutta agrologia.…

Viljelijä! Tule mukaan kehittämään ratkaisuja ympäristöviisaaseen viljelyyn

Peltojen tuottavuuden ja kasvukunnon maksimointi on niiden käytön ensisijainen tavoite. Sen saavuttamiseksi voidaan käyttää…

Hae maaseudun tukihenkilön peruskoulutukseen

Onko elämässäsi tilaa merkitykselliselle vapaaehtoistoiminnalle? Onko maaseutu ja sen asukkaiden hyvinvointi lähellä sydäntäsi?…

Haetaan projektikoordinaattoria Ruokajälki-hankkeeseen

Pohjois-Pohjanmaan liitto hakee projektikoordinaattoria Oamkin hallinnoimaan Ruokajälki-hankkeeseen.

Ympäristöviisaan viljelyn ratkaisuja Pohjois-Pohjanmaalle

Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään ympäristöviisaan viljelyn ratkaisuja tiiviillä viljelijöiden, tutkijoiden ja asiantuntijoiden…

Oamk kierrättää tavaroita Kiertonetin kautta