Lypsylehmä onnistuneesti tuotoskaudesta seuraavaan

Teksti: Anni Häyrynen

Mahdollisimman suuri elinikäistuotos sekä terveet ja hyvinvoivat lehmät ovat useimpien maitotilojen tärkeimpiä tavoitteita. Tehokkaan ja ammattitaidolla hoidetun maidontuotantoprosessin merkitystä näiden saavuttamiseksi ei voida liikaa korostaa. Eräs hyvin merkityksellinen, mutta usein vähemmälle huomiolle jäävä lehmäryhmä on umpilehmät. Ummessaolokaudella lehmä palautuu edellisen lypsykauden rasituksista ja valmistautuu uuteen tuotantokauteen. Tasokas umpilehmien hoitoprosessi alkaa jo loppulypsykaudella ja jatkuu seuraavan lypsykauden alkuun saakka. Monet merkit loppulypsykauden ja umpikauden aikaisten toimenpiteiden onnistumisesta ovat nähtävissä vasta seuraavan lypsykauden alussa. Maitotilayrittäjille tehdyn kyselyn tuloksista käy ilmi, että loppulypsykautta, umpeenpanoa ja umpikautta pidetään tärkeinä ja niistä ollaan kiinnostuneita. Loppulypsykauden ja umpikauden ymmärretään selkeästi liittyvän seuraavaan lypsykauteen. Haasteita ja parantamisen varaa löydetään myös.

Lehmien ryhmittely on usein puutteellista

Etenkin suuremmissa karjoissa lehmien ryhmittely ja osastointi tuotosvaiheen mukaan helpottaa tarkkailutyötä sekä oikeanlaisessa ruokinnassa onnistumista. Osastoinnissa on kuitenkin vielä toivomisen varaa. Jo umpeen menossa olevat lehmät kannattaisi ottaa pois lypsävien seasta, jotta lehmä saataisiin vähäenergisemmälle ravinnolle ja maidontuotanto näin laskemaan. Umpeen laitettavat lehmät erottaa lypsävien seasta noin puolet kyselyyn vastanneista maitotilayrittäjistä.

Umpilehmiä pidetään lypsävien seassa joka neljännellä vastaajatilalla. Umpilehmien erottaminen lypsävistä olisi erittäin tärkeää etenkin sen vuoksi, etteivät umpilehmät pääsisi syömään lypsäville tarkoitettua, energiapitoista rehua. Umpilehmän erottaminen onnistuu parsinavetassakin esimerkiksi siirtämällä se parsirivin päähän.

Vastapoikineiden lehmien vastustuskyky on heikko ja ne ovat hyvin alttiita monille sairauksille. Näiden lehmien pitäminen omassa ryhmässään helpottaisi tarkkailua ja vähentäisi tartuntapainetta. Vastapoikineet lehmät otetaan kuitenkin omaksi ryhmäkseen vain hyvin harvoin. Kyselyn vastaajista näin toimii vain kuusi prosenttia. Puutteellinen osastointi on yleinen ongelma uusissakin navetoissa. 

Miten lehmät on osastoitu tai ryhmitelty.jpg

Lehmien osastointi tai ryhmittely vastaajien yrityksissä.

Kuntoluokka ja utareterveys kuntoon loppulypsykaudella

Loppulypsykausi alkaa oikeastaan jo puoli vuotta poikimisen jälkeen, mutta usein se mielletään paljon lyhyemmäksi umpeenpanoa edeltäväksi ajanjaksoksi. Loppulypsykaudella tärkeää kyselyyn vastanneiden maitotilayrittäjien mukaan on oikeasta kuntoluokasta huolehtiminen sekä oikeanlainen ruokinta ja utareterveys. Nämä ovatkin tärkeitä asioita. Loppulypsykaudella lehmä on altis lihomaan, eikä sille kannata syöttää liian energiapitoista rehua. Oikean kuntoluokan säilymisestä kannattaa huolehtia niin, että lehmä olisi umpeenpantaessa, samoin kuin mielellään läpi koko lypsykauden, kuntoluokassa kolme.

Kuntoluokan tarkistaminen umpeenpanon yhteydessä on yleistä. Lehmää ei kuitenkaan kannata lihottaa eikä laihduttaa umpeenpanon aikaan tai umpikaudella. Sopivin aika kuntoluokan muuttamiselle on loppulypsykaudella. Tämä oli myös useimpien kyselyyn vastanneiden maitotilayrittäjien mielestä paras aika kuntoluokan muuttamiseen. Monet vastaajat kuitenkin vastasivat muuttavansa kuntoluokkaa tarvittaessa mieluiten umpikaudella, pian poikimisen jälkeen tai korkean tuotannon vaiheessa.

Useat kyselyyn vastanneet maitotilayrittäjät pitävät lehmän solupitoisuuden tarkistamista ja utareterveydestä huolehtimista umpeenpanon yhteydessä hyvin tärkeänä. ”Kaikilta umpeen meneviltä otetaan maitonäytteet joiden perusteella tarvittaessa umpihoito”, kuvaa eräs vastaajista käytäntöään. Monet vastaajista korostivat, ettei antibiootteja haluta käyttää turhaan. Antibioottihoito annetaan useimmilla vastaajatiloilla vain soluttaville tai lypsykauden mittaan soluttaneille lehmille. Utareterveyttä voidaan umpeenpanon yhteydessä edistää myös käyttämällä vedinkastoa niin kauan, että vedinkanava on sulkeutunut.

Umpilehmien ruokinnassa on haasteita

Umpilehmien ruokinnan tavoitteena on pitää lehmän syöntikyky mahdollisimman hyvänä ja samalla ehkäistä lihomista. Umpilehmiä ruokitaan usein liian energiapitoisella rehulla, mikä ei palvele kumpaakaan edellä mainituista tavoitteista, ja voi johtaa moniin terveysongelmiin. Sopivin energiapitoisuus umpilehmien rehulle olisi 9–9,5 MJ/kg ka. Vastaajien tiloilla se on keskimäärin jopa 11,24 MJ kg ka, joka on aivan liian korkea. Kivennäistasapainosta huolehtimista umpikauden aikana pidetään hyvin tärkeänä ja umpikivennäistä syöttääkin lähes jokainen kyselyyn vastannut maitotilayrittäjä. Kivennäistietoja rehuanalyysissa ei kuitenkaan selvitetä läheskään kaikilla vastaajatiloilla.

Umpilehmän hyvä syöntikyky on paras keino ehkäistä energiavajetta ja siitä johtuvia sairauksia ja terveysongelmia seuraavan lypsykauden alussa. Hyvä syöntikyky koetaankin kyselyyn vastanneilla tiloilla tärkeäksi asiaksi, mutta samalla rehun maittavuus, rehun vapaasti tarjolla oleminen sekä riittävä tila ruokintapöydällä, jotka kaikki ovat syöntikykyyn vaikuttavia tekijöitä, eivät ole vastaajien mielestä niin tärkeitä. Konkreettiset toimenpiteet eivät siis tunnu niin tärkeiltä kuin abstraktimmat tavoitteet. Syy-seuraussuhteiden pohtiminen jäänee helposti maitotilayrittäjän arjessa sivurooliin.

Hyvät olosuhteet ovat tärkeitä umpilehmille

Umpilehmien hyvä hoito ja olosuhteet koetaan tärkeiksi asioiksi. Umpilehmien elinympäristön tulisi olla stressitön ja hygieeninen. Parsien tulisi olla riittävän suuria niin, että myös suurikohtuisen lehmän olisi mahdollisimman helppoa mennä makuulle. Useilla vastaajatiloilla hyvien olosuhteiden tärkeys tiedostetaan, mutta ne eivät kuitenkaan syystä tai toisesta toteudu. 

Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia.jpgUmpilehmien hoitoon ja olosuhteisiin liittyvien asioiden tärkeys ja toteutuminen vastaajien yrityksissä.

Loppulypsykauden ja umpikauden ymmärretään selkeästi liittyvän seuraavaan lypsykauteen. Hyvästä ja onnistuneesta loppulypsy- ja umpikauden hoidosta kertovat vastaajien mielestä erityisesti seuraavat merkit: maitotuotos käynnistyy hyvin, kuntoluokka on kohdallaan, utare ja koko lehmä ovat terveet. ”Lehmä ei poikiessaan ole lihava, poikiminen ja heruminen sujuu ongelmitta, ja utare on terve”, tiivistää eräs vastaaja. Nämä ovat kaikille lypsylehmien parissa työskenteleville hyviä tavoitteita, joihin kannattaa pyrkiä. 

Maitotilayrittäjille tehty kysely oli osa Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä, joka toteutettiin yhteistyössä OmaNauta-hankkeen kanssa. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on koottu yhteen ajantasainen tieto siitä, miten lypsylehmiä tulisi hoitaa loppulypsykauden, umpikauden ja siirtymäkauden aikana, ja mistä asioista koostuvat onnistuneet hoitoprosessit. Opinnäytetyö ”Lypsylehmä tuotantokaudesta seuraavaan – Loppulypsykausi, umpikausi, siirtymäkausi ja lypsyn aloitus” löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://www.theseus.fi/handle/10024/128896

Arkisto

Kysely luonnonvara-alan toimijoiden palvelutarpeista

Hyvä luonnonvara-alan toimija Onko mielessäsi jokin palvelutarve? Tahdotko kehittää osaamistasi tai kaipaatko kanavaa, joka…

Luonnonvara-alan opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa

Avoimessa ammattikorkeakoulussa voit suorittaa ammattikorkeakouluopintoja iästäsi ja pohjakoulutuksestasi riippumatta.…

Digitalisaation mahdollisuudet maaseutuyrityksen johtamisessa - Tiedetreffit Oulussa 8.11.2017

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan digitalisaation mahdollisuuksista ja tulevaisuudennäkymistä! Päivän teemaa käsitellään…

Oamk mukana Metsänoppimispolulla

Metsänoppimispolku on vuosittainen syyskuun alussa järjestettävä tapahtuma Oulun kaupungin koululaisille. Tapahtumalla…

LAURA-hankkeen tuloksia kesältä 2017

LAURA-hankkeessa selvitettiin kesällä 2017 tilojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia karjanlannan käytössä. Keskeisenä…

Nyt on aika hakea opiskelemaan joustavalla monimuoto-koulutuksella agrologiksi

Koulutus alkaa tammikuussa 2018 ja se toteutetaan monimuotoisesti niin että kontaktiopetus on pääosin verkossa yhtenä…

Tiedetreffit Oulussa 8.11.2017 – Digitalisaation mahdollisuudet maaseutuyrityksen johtamisessa

Tiedetreffien teemana on Digitalisaation mahdollisuudet maaseutuyrityksen johtamisessa. Tiedetreffit järjestetään Oulun…

Osallistu syksyn kiertotalous-tapahtumiin

Pohjois-Pohjanmaalla teollisuuslaitosten tuotantoprosessien yhteydessä päätuotteen ohella syntyy erilaisia mineraalisia…

Maatilojen päätöstuki kehittämiskohteena BioPlanning-hankkeessa

Biotalous monissa muodoissaan haastaa maatiloja monipuoliseen ja tehokkaaseen toimintaan. Maatila on vahvasti paikkaan sidottu…

Lupa muutokseen. Eeva-Kaisan ja Heikin tarina 2017

Lupa muutokseen –video on tehty herättelemään keskustelua erilaisissa muutostilanteissa. Video kertoo kaksi erillistä tarinaa,…