LAURA-hankkeen tuloksia kesältä 2017

LAURA-hankkeessa selvitettiin kesällä 2017 tilojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia karjanlannan käytössä. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää ns. ravinnekierrätysverkoston perustamis- ja toimintamahdollisuuksia. Selvitykseen kerättiin lannan levittämistä koskevia säädöksiä, ravinnekierrätysverkostojen perustamiseen liittyviä edellytyksiä sekä laskettiin lannanlevitykseen liittyviä kustannuksia siirtoajot mukaan lukien. Lisäksi touko-kesäkuussa otettiin lantanäytteitä Reisjärven pilottialueen lietelantasäiliöistä.

Yhteensä tiloilta kerättiin 11 lietelantanäytettä. Näytteet kerättiin eri säiliöistä sekoituksen jälkeen lannan levitysvaiheessa. Ravinnepitoisuuksissa oli suuria eroja sekä eri tilojen, että saman tilan eri säiliöiden välillä. Taulukossa yksi on tila 1:n lantanäytetuloksia. Säiliö 3 sijaitsee kauimpana navettarakennuksesta, jolloin siinä säilytetään lantaa pisimpään, ja sen pitoisuuksiin vaikuttavat sekä sadevedet että typen haihtuminen. Fosfori ja kalium eivät ole haihtuvia ravinteita, joten niiden pitoisuuksia pienentävät lähinnä siirtoajojen ja varastoinnin aikana kertyvät sadevedet.

 

 TAULUKKO 1. Tilan 1 lannan ravinnepitoisuudet

TILA 1 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

3,38 

1,64 

0,7 

2,54 

0,54 

0,96 

0,15 

Säiliö 2 

2,52 

1,34 

0,46 

2,18 

0,38 

0,69 

0,14 

Säiliö 3 

1,46 

1,06 

0,23 

1,57 

0,18 

0,38 

0,1 

 Tilalla numero kolme oli käytössä kuminen lieteallas, jolloin sadevesikertymä on suuri verrattuna tavanomaiseen altaaseen. Tilan kolme lantanäytteissä oli erityisen korkea kalium- ja natriumpitoisuus, mikä voi johtua siitä, että nurmet ottavat runsaasti kaliumia ja ruokinta on nurmivaltaista. Tilan kolme tulokset ovat taulukossa kaksi.

 

TAULUKKO 2. Tilan 3 lannan ravinnepitoisuudet

Tila 3 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

2,26 

1,47 

0,35 

3,9 

0,48 

0,8 

0,32 

 

 

Lanta-analyysien tuloksista voidaan päätellä, että sade – ja pesuvesien pääsy säiliöön ja ruokinta vaikuttavat lannan ravinnepitoisuuksiin. Koska lannan ravinnepitoisuuksissa on suuria eroja eri säiliöiden välillä, tilan kannattaa aina teettää lanta-analyysit jokaisesta tilan säiliöstä. Jos käytetään taulukkoarvoja voi lannan levitysmäärä jäädä liian pieneksi, ja tätä kautta pellon maksimaalinen satopotentiaali jäädä vajaaksi. Kun tiedetään eri säiliöiden sisältämän lannan ravinnepitoisuudet, voidaan lannan käyttö suunnitella tarkoituksenmukaisesti ja peltojen viljavuusanalyysien tulokset huomioiden.

Siirtoajo on lannanlevityksen yksi suurimmista kustannuseristä. Jos välimatkan pituus on 1,5 kilometriä, tulee siirtoajon kustannuksesi 12 m3 :n lietevaunulla 7,20 euroa per ajokerta. Vastaavasti 3 kilometrin matkalla kustannukset nousevat 14,40 euroon per ajokerta.  Jos tilalla syntyy vuodessa 2000 m3 lantaa ja sitä levitetään 36m3/ha, tulee lannan siirtoajon kustannukseksi vuodessa peltojen ollessa 1,5 km:n päässä 1200 €. Jos tilan pellot olisivat 3 km:n päässä, olisi lannan levittämisen kustannus jo 2400 €. Lannanlevitystä suunniteltaessa kannattaa siirtoajot optimoida niin, että välimatka säiliöstä pellolle jää mahdollisimman lyhyeksi. Tämä on mahdollista toteuttaa tilojen välisen yhteistyön ja ravinnekierrätysverkostojen avulla.

Arkisto

Innovaatioseteli

Mikro- ja pk-yrittäjä haluatko kehittää toimintaasi? Innovaatiosetelillä voit ostaa uutta ja innovatiivista osaamista…

Etsitään yrityksiä kiertotalouden yhteistyöhön

Etsimme kiertotaloudesta kiinnostuneita maaseutuyrityksiä ja -yritysryhmiä Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista MYSSY-hankkeessa.…

Yhteistyöllä luodaan maaseudulle tulevaisuus

Maaseudulla menestytään yhteistyöllä. Alueeltamme löytyy useita esimerkkejä maatalousyrittäjien yhteistyöstä (konerenkaat,…

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan bioenergiahankekartoitus

Hankkeen tavoitteena on selvittää bioenergia-alan toimijoiden näkemys alan liiketoimintaa edistävistä kehittämistarpeista. Tämän…

Pienryhmätoimintaa naudanlihantuottajille! Tuottava pohjalainen naudanlihantuotanto -hankkeen tuotantosuuntakohtaiset pienryhmät aloittavat toimintansa eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata

Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueella toteutettavan hankkeen päätavoitteina on turvata edellytykset naudanlihaa…

BioPlanning kehittää maatilan kokonaisvaltaisen suunnittelun menetelmiä

Hankkeessa kehitetään maatilojen kaikki resurssit ja toimintaympäristön mahdollisuudet huomioivaa kokonaisvaltaista…

Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi

Maatalouden rakennemuutos aiheuttaa kotieläintuotannon yksiköiden koon kasvua ja tuotannon keskittymistä, joten lantaa muodostuu…

Lupa muutokseen -hanke on maatilayrittäjien tukena erilaisissa muutosprosesseissa

Lupa muutokseen -hankkeen tarkoituksena on aktivoida maatilayrityksiä kehittämiseen ja sitä myöten myös maaseudun…

Suorita maaseutuelinkeinojen amk-opintoja avoimen ammattikorkean kautta

Avoimessa ammattikorkeakoulussa voit suorittaa ammattikorkeakouluopintoja iästäsi ja pohjakoulutuksestasi riippumatta.…

Hyperspektrikameroiden ja kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttöä edistetään maataloudessa ja rakentamisessa

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on mukana HYPE­-TKI-hankkeessa, jossa kehitetään kauko-ohjattavista ilma-aluksista tapahtuvaa…