LAURA-hankkeen tuloksia kesältä 2017

LAURA-hankkeessa selvitettiin kesällä 2017 tilojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia karjanlannan käytössä. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää ns. ravinnekierrätysverkoston perustamis- ja toimintamahdollisuuksia. Selvitykseen kerättiin lannan levittämistä koskevia säädöksiä, ravinnekierrätysverkostojen perustamiseen liittyviä edellytyksiä sekä laskettiin lannanlevitykseen liittyviä kustannuksia siirtoajot mukaan lukien. Lisäksi touko-kesäkuussa otettiin lantanäytteitä Reisjärven pilottialueen lietelantasäiliöistä.

Yhteensä tiloilta kerättiin 11 lietelantanäytettä. Näytteet kerättiin eri säiliöistä sekoituksen jälkeen lannan levitysvaiheessa. Ravinnepitoisuuksissa oli suuria eroja sekä eri tilojen, että saman tilan eri säiliöiden välillä. Taulukossa yksi on tila 1:n lantanäytetuloksia. Säiliö 3 sijaitsee kauimpana navettarakennuksesta, jolloin siinä säilytetään lantaa pisimpään, ja sen pitoisuuksiin vaikuttavat sekä sadevedet että typen haihtuminen. Fosfori ja kalium eivät ole haihtuvia ravinteita, joten niiden pitoisuuksia pienentävät lähinnä siirtoajojen ja varastoinnin aikana kertyvät sadevedet.

 

 TAULUKKO 1. Tilan 1 lannan ravinnepitoisuudet

TILA 1 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

3,38 

1,64 

0,7 

2,54 

0,54 

0,96 

0,15 

Säiliö 2 

2,52 

1,34 

0,46 

2,18 

0,38 

0,69 

0,14 

Säiliö 3 

1,46 

1,06 

0,23 

1,57 

0,18 

0,38 

0,1 

 Tilalla numero kolme oli käytössä kuminen lieteallas, jolloin sadevesikertymä on suuri verrattuna tavanomaiseen altaaseen. Tilan kolme lantanäytteissä oli erityisen korkea kalium- ja natriumpitoisuus, mikä voi johtua siitä, että nurmet ottavat runsaasti kaliumia ja ruokinta on nurmivaltaista. Tilan kolme tulokset ovat taulukossa kaksi.

 

TAULUKKO 2. Tilan 3 lannan ravinnepitoisuudet

Tila 3 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

2,26 

1,47 

0,35 

3,9 

0,48 

0,8 

0,32 

 

 

Lanta-analyysien tuloksista voidaan päätellä, että sade – ja pesuvesien pääsy säiliöön ja ruokinta vaikuttavat lannan ravinnepitoisuuksiin. Koska lannan ravinnepitoisuuksissa on suuria eroja eri säiliöiden välillä, tilan kannattaa aina teettää lanta-analyysit jokaisesta tilan säiliöstä. Jos käytetään taulukkoarvoja voi lannan levitysmäärä jäädä liian pieneksi, ja tätä kautta pellon maksimaalinen satopotentiaali jäädä vajaaksi. Kun tiedetään eri säiliöiden sisältämän lannan ravinnepitoisuudet, voidaan lannan käyttö suunnitella tarkoituksenmukaisesti ja peltojen viljavuusanalyysien tulokset huomioiden.

Siirtoajo on lannanlevityksen yksi suurimmista kustannuseristä. Jos välimatkan pituus on 1,5 kilometriä, tulee siirtoajon kustannuksesi 12 m3 :n lietevaunulla 7,20 euroa per ajokerta. Vastaavasti 3 kilometrin matkalla kustannukset nousevat 14,40 euroon per ajokerta.  Jos tilalla syntyy vuodessa 2000 m3 lantaa ja sitä levitetään 36m3/ha, tulee lannan siirtoajon kustannukseksi vuodessa peltojen ollessa 1,5 km:n päässä 1200 €. Jos tilan pellot olisivat 3 km:n päässä, olisi lannan levittämisen kustannus jo 2400 €. Lannanlevitystä suunniteltaessa kannattaa siirtoajot optimoida niin, että välimatka säiliöstä pellolle jää mahdollisimman lyhyeksi. Tämä on mahdollista toteuttaa tilojen välisen yhteistyön ja ravinnekierrätysverkostojen avulla.

Arkisto

Lypsylehmä onnistuneesti tuotoskaudesta seuraavaan

Mahdollisimman suuri elinikäistuotos sekä terveet ja hyvinvoivat lehmät ovat useimpien maitotilojen tärkeimpiä tavoitteita.…

Jätteestä lisäarvoa ja uutta liiketoimintaa

Kiertotalouteen liittyvä liiketoiminta on Pohjois-Pohjanmaalla positiivisessa nousukierteessä. Uusista alan investoinneista…

Maaseutuyrittäjä; Kiinnostaako kansainvälisyys?

Vastaa kyselyyn maaseutuyritysten kansainvälistymisestä ja kiinnostuksesta parantaa kansainvälistymisvalmiuksia. Kyselyn tekevät…

Opiskelijaksi Oamkiin! Haku agrologi (AMK) ja agrologi (YAMK) opintoihin on auki 15.3.-5.4.

Haluatko suorittaa ammattikorkeakoulu- tai Master-tutkinnon ja opiskella maaseutualan asiantuntijaksi? Kevään yhteishaku on…

Ravinnekierrätyksen mallintamisesta käytännön lantalogistiikan tehostamiseen

LAURA -hanke (Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi) tekee käytännönläheistä työtä pilottialueella lannanlevityksen ja…

Maitotilayrittäjä: Vastaa kyselyyn lypsylehmän hoidosta eri tuotosvaiheissa

Kyselyn on tarkoitus kartoittaa maitotilayrittäjien käytänteitä ja mielikuvia loppulypsykautta, umpeenpanoa, umpikautta ja…

Yritysten vajaakäyttöiset materiaali- ja energiaresurssit tehokkaaseen käyttöön

Oamk käynnistää hankkeen kiertotalouden edistämiseksi Pohjois-Pohjanmaalla. Teolliset symbioosit Pohjois-Pohjanmaalla (NOISS)…

Resurssien viisaampaa käyttöä maaseutuyrityksille

Oamkin koordinoimana käynnistyi alkusyksystä yhteishanke: BioPlanning, Resurssiviisas maatila – Biotalouden näkökulma.…

Reko Oulu

Reko lähiruokaryhmä alkaa kokoontua Oamkin Kotkantien kampuksen parkkipaikalla joka toinen perjantai

Biokaasulaitoksen toimintaedellytykset Pudasjärvellä

Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulujen Maaseudun yrityssymbioosi-hankkeessa selvitettiin mitä mahdollisuuksia olisi perustaa…