LAURA-hankkeen tuloksia kesältä 2017

LAURA-hankkeessa selvitettiin kesällä 2017 tilojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia karjanlannan käytössä. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää ns. ravinnekierrätysverkoston perustamis- ja toimintamahdollisuuksia. Selvitykseen kerättiin lannan levittämistä koskevia säädöksiä, ravinnekierrätysverkostojen perustamiseen liittyviä edellytyksiä sekä laskettiin lannanlevitykseen liittyviä kustannuksia siirtoajot mukaan lukien. Lisäksi touko-kesäkuussa otettiin lantanäytteitä Reisjärven pilottialueen lietelantasäiliöistä.

Yhteensä tiloilta kerättiin 11 lietelantanäytettä. Näytteet kerättiin eri säiliöistä sekoituksen jälkeen lannan levitysvaiheessa. Ravinnepitoisuuksissa oli suuria eroja sekä eri tilojen, että saman tilan eri säiliöiden välillä. Taulukossa yksi on tila 1:n lantanäytetuloksia. Säiliö 3 sijaitsee kauimpana navettarakennuksesta, jolloin siinä säilytetään lantaa pisimpään, ja sen pitoisuuksiin vaikuttavat sekä sadevedet että typen haihtuminen. Fosfori ja kalium eivät ole haihtuvia ravinteita, joten niiden pitoisuuksia pienentävät lähinnä siirtoajojen ja varastoinnin aikana kertyvät sadevedet.

 

 TAULUKKO 1. Tilan 1 lannan ravinnepitoisuudet

TILA 1 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

3,38 

1,64 

0,7 

2,54 

0,54 

0,96 

0,15 

Säiliö 2 

2,52 

1,34 

0,46 

2,18 

0,38 

0,69 

0,14 

Säiliö 3 

1,46 

1,06 

0,23 

1,57 

0,18 

0,38 

0,1 

 Tilalla numero kolme oli käytössä kuminen lieteallas, jolloin sadevesikertymä on suuri verrattuna tavanomaiseen altaaseen. Tilan kolme lantanäytteissä oli erityisen korkea kalium- ja natriumpitoisuus, mikä voi johtua siitä, että nurmet ottavat runsaasti kaliumia ja ruokinta on nurmivaltaista. Tilan kolme tulokset ovat taulukossa kaksi.

 

TAULUKKO 2. Tilan 3 lannan ravinnepitoisuudet

Tila 3 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

2,26 

1,47 

0,35 

3,9 

0,48 

0,8 

0,32 

 

 

Lanta-analyysien tuloksista voidaan päätellä, että sade – ja pesuvesien pääsy säiliöön ja ruokinta vaikuttavat lannan ravinnepitoisuuksiin. Koska lannan ravinnepitoisuuksissa on suuria eroja eri säiliöiden välillä, tilan kannattaa aina teettää lanta-analyysit jokaisesta tilan säiliöstä. Jos käytetään taulukkoarvoja voi lannan levitysmäärä jäädä liian pieneksi, ja tätä kautta pellon maksimaalinen satopotentiaali jäädä vajaaksi. Kun tiedetään eri säiliöiden sisältämän lannan ravinnepitoisuudet, voidaan lannan käyttö suunnitella tarkoituksenmukaisesti ja peltojen viljavuusanalyysien tulokset huomioiden.

Siirtoajo on lannanlevityksen yksi suurimmista kustannuseristä. Jos välimatkan pituus on 1,5 kilometriä, tulee siirtoajon kustannuksesi 12 m3 :n lietevaunulla 7,20 euroa per ajokerta. Vastaavasti 3 kilometrin matkalla kustannukset nousevat 14,40 euroon per ajokerta.  Jos tilalla syntyy vuodessa 2000 m3 lantaa ja sitä levitetään 36m3/ha, tulee lannan siirtoajon kustannukseksi vuodessa peltojen ollessa 1,5 km:n päässä 1200 €. Jos tilan pellot olisivat 3 km:n päässä, olisi lannan levittämisen kustannus jo 2400 €. Lannanlevitystä suunniteltaessa kannattaa siirtoajot optimoida niin, että välimatka säiliöstä pellolle jää mahdollisimman lyhyeksi. Tämä on mahdollista toteuttaa tilojen välisen yhteistyön ja ravinnekierrätysverkostojen avulla.

Arkisto

Maatalousyrittäjän tie hyvinvointiin

Hyvinvointi koostuu useasta eri kokonaisuudesta ja on aina yksilön oma kokemus. Maatalousyrittäjien hyvinvointi heijastuu usein…

Biotalouden erikoistumiskoulutus - Haku päättyy 31.5

Oulun ammattikorkeakoulussa on alkamassa syksyllä Biotalouden erikoistumiskoulutus. Erikoistumiskoulutus on uusi korkeakoulujen…

Kuulumisia Metsästä energiaksi- seminaarista

Euroopan parlamentin jäsen Mirja Vehkaperä kutsui ryhmän Oamkin toisen vuoden agrologiopiskelijoita osallistumaan 9.4.2019…

Luonnosta hyvinvointia ja liiketoimintaa

Tiistaina 2.4. järjestettiin Green care -alalla toimivien ja siitä kiinnostuneiden yhteinen Luonnosta hyvinvointia ja…

Havaintoja vivianiittia sisältävästä maaprofiilista Vaalassa

Vivianiitti on rautafosfaattimineraali, jota on ammoin saostunut sedimenttiin. Sen tunnistaa kirkkaan sinisestä väristä.…

Opiskele maaseudun asiantuntijaksi tai syvennä osaamistasi!

Agrologin opinnot (AMK) - Hakuaika 20.3-3.4.2019---------------------- Master- eli ylempi agrologitutkinto - Hakuaika…

Tehoja pohjoiseen rehuntuotantoon – Tarkista nurmen kaliumtalous

Pohjois-Suomi elää nurmesta – ja nurmi elää mitä suurimmissa määrin kaliumista. On erittäin selvää, että pääravinteena kalium on…

Käytännöllinen GrainSense-vilja-analysaattori

Oulun ammattikorkeakoulussa on valmistunut mielenkiintoinen opinnäytetyö uuden GrainSense-vilja-analysaattorin hyödyistä ja…

Maatilan arki läpinäkyväksi

Kokoelma sisältää videosarjat liittyen karjatilan arkeen, kuntoluokitukseen ja rakennearvosteeluun, lammastilan arkeen sekä…

Havaintoja ja menetelmiä pohjalaisen maaperän ja peltolohkojen kasvukunnon tuntemiseen

Havainnot kasvustosta ja maaperästä ovat tärkeitä apuvälineitä viljelykäytäntöjen onnistumisen seurannassa. Maaperää…