LAURA-hankkeen tuloksia kesältä 2017

LAURA-hankkeessa selvitettiin kesällä 2017 tilojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia karjanlannan käytössä. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää ns. ravinnekierrätysverkoston perustamis- ja toimintamahdollisuuksia. Selvitykseen kerättiin lannan levittämistä koskevia säädöksiä, ravinnekierrätysverkostojen perustamiseen liittyviä edellytyksiä sekä laskettiin lannanlevitykseen liittyviä kustannuksia siirtoajot mukaan lukien. Lisäksi touko-kesäkuussa otettiin lantanäytteitä Reisjärven pilottialueen lietelantasäiliöistä.

Yhteensä tiloilta kerättiin 11 lietelantanäytettä. Näytteet kerättiin eri säiliöistä sekoituksen jälkeen lannan levitysvaiheessa. Ravinnepitoisuuksissa oli suuria eroja sekä eri tilojen, että saman tilan eri säiliöiden välillä. Taulukossa yksi on tila 1:n lantanäytetuloksia. Säiliö 3 sijaitsee kauimpana navettarakennuksesta, jolloin siinä säilytetään lantaa pisimpään, ja sen pitoisuuksiin vaikuttavat sekä sadevedet että typen haihtuminen. Fosfori ja kalium eivät ole haihtuvia ravinteita, joten niiden pitoisuuksia pienentävät lähinnä siirtoajojen ja varastoinnin aikana kertyvät sadevedet.

 

 TAULUKKO 1. Tilan 1 lannan ravinnepitoisuudet

TILA 1 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

3,38 

1,64 

0,7 

2,54 

0,54 

0,96 

0,15 

Säiliö 2 

2,52 

1,34 

0,46 

2,18 

0,38 

0,69 

0,14 

Säiliö 3 

1,46 

1,06 

0,23 

1,57 

0,18 

0,38 

0,1 

 Tilalla numero kolme oli käytössä kuminen lieteallas, jolloin sadevesikertymä on suuri verrattuna tavanomaiseen altaaseen. Tilan kolme lantanäytteissä oli erityisen korkea kalium- ja natriumpitoisuus, mikä voi johtua siitä, että nurmet ottavat runsaasti kaliumia ja ruokinta on nurmivaltaista. Tilan kolme tulokset ovat taulukossa kaksi.

 

TAULUKKO 2. Tilan 3 lannan ravinnepitoisuudet

Tila 3 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

2,26 

1,47 

0,35 

3,9 

0,48 

0,8 

0,32 

 

 

Lanta-analyysien tuloksista voidaan päätellä, että sade – ja pesuvesien pääsy säiliöön ja ruokinta vaikuttavat lannan ravinnepitoisuuksiin. Koska lannan ravinnepitoisuuksissa on suuria eroja eri säiliöiden välillä, tilan kannattaa aina teettää lanta-analyysit jokaisesta tilan säiliöstä. Jos käytetään taulukkoarvoja voi lannan levitysmäärä jäädä liian pieneksi, ja tätä kautta pellon maksimaalinen satopotentiaali jäädä vajaaksi. Kun tiedetään eri säiliöiden sisältämän lannan ravinnepitoisuudet, voidaan lannan käyttö suunnitella tarkoituksenmukaisesti ja peltojen viljavuusanalyysien tulokset huomioiden.

Siirtoajo on lannanlevityksen yksi suurimmista kustannuseristä. Jos välimatkan pituus on 1,5 kilometriä, tulee siirtoajon kustannuksesi 12 m3 :n lietevaunulla 7,20 euroa per ajokerta. Vastaavasti 3 kilometrin matkalla kustannukset nousevat 14,40 euroon per ajokerta.  Jos tilalla syntyy vuodessa 2000 m3 lantaa ja sitä levitetään 36m3/ha, tulee lannan siirtoajon kustannukseksi vuodessa peltojen ollessa 1,5 km:n päässä 1200 €. Jos tilan pellot olisivat 3 km:n päässä, olisi lannan levittämisen kustannus jo 2400 €. Lannanlevitystä suunniteltaessa kannattaa siirtoajot optimoida niin, että välimatka säiliöstä pellolle jää mahdollisimman lyhyeksi. Tämä on mahdollista toteuttaa tilojen välisen yhteistyön ja ravinnekierrätysverkostojen avulla.

Arkisto

Bioliito -hankkeen koulutukset

Mitä tukia voit hyödyntää liiketoiminnassasi? Miten johdat yritystäsi tai kokonaista urakointiverkostoa? Oletko miettinyt…

Teknologian mahdollisuudet elintarvikealalla- opintomatka Pohjanmaalle 20.-21-11-2019

Ruokariihi- Osaava elintarviketalous Pohjois-Pohjanmaalle -hanke järjestää opintomatkan "Teknologian mahdollisuudet…

Kiertotalouden edistäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Kiertotaloudessa raaka-aineet, komponentit ja tuotteet pysyvät mahdollisimman pitkään käytössä ja niiden arvo pyritään pitämään…

Kasvinsuojelututkinnon voi suorittaa verkossa Oulun ammattikorkeakoulussa

Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) voi nyt suorittaa kasvinsuojelututkinnon helposti verkossa. Kasvinsuojelututkintovaatimus…

Hallan tilan pellot muuttuvat metsäksi jälleen

Metsillä on tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia…

Pakurin puoliviljelyllä lisäeuroja metsänomistajalle

Koillismaalla on paljon vanhoja pellon pohjia, jotka kasvavat koivua. Suurin osa, varsinkin turvemaiden koivuista on mutkaista…

Akraamon uutiskirje 3/2019 ilmestynyt

Opiskele agrologiksi (AMK) monimuotokoulutuksella

Agrologi (AMK) monimuotokoulutuksen hakuaika on 4.-18.9.2019 ja koulutus alkaa tammikuussa 2020. Tutkinto on laajuudeltaan 240…

Hevosavusteisissa luontovoimapalveluissa on potentiaalia

Hevosen herkkyyttä ammattitaitoisesti hyödyntämällä voidaan tarjota voimaannuttavia ja virkistäviä Green Care -palveluita…

Hyperspektrikuvaaminen pintavesien laadun mittaamisessa

Järviin ja veden laatuun liittyvän tiedon kysyntä lisääntyy jatkuvasti sekä ympäristöalan ammattilaisten että vesistöjä…