LAURA-hankkeen tuloksia kesältä 2017

LAURA-hankkeessa selvitettiin kesällä 2017 tilojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia karjanlannan käytössä. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää ns. ravinnekierrätysverkoston perustamis- ja toimintamahdollisuuksia. Selvitykseen kerättiin lannan levittämistä koskevia säädöksiä, ravinnekierrätysverkostojen perustamiseen liittyviä edellytyksiä sekä laskettiin lannanlevitykseen liittyviä kustannuksia siirtoajot mukaan lukien. Lisäksi touko-kesäkuussa otettiin lantanäytteitä Reisjärven pilottialueen lietelantasäiliöistä.

Yhteensä tiloilta kerättiin 11 lietelantanäytettä. Näytteet kerättiin eri säiliöistä sekoituksen jälkeen lannan levitysvaiheessa. Ravinnepitoisuuksissa oli suuria eroja sekä eri tilojen, että saman tilan eri säiliöiden välillä. Taulukossa yksi on tila 1:n lantanäytetuloksia. Säiliö 3 sijaitsee kauimpana navettarakennuksesta, jolloin siinä säilytetään lantaa pisimpään, ja sen pitoisuuksiin vaikuttavat sekä sadevedet että typen haihtuminen. Fosfori ja kalium eivät ole haihtuvia ravinteita, joten niiden pitoisuuksia pienentävät lähinnä siirtoajojen ja varastoinnin aikana kertyvät sadevedet.

 

 TAULUKKO 1. Tilan 1 lannan ravinnepitoisuudet

TILA 1 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

3,38 

1,64 

0,7 

2,54 

0,54 

0,96 

0,15 

Säiliö 2 

2,52 

1,34 

0,46 

2,18 

0,38 

0,69 

0,14 

Säiliö 3 

1,46 

1,06 

0,23 

1,57 

0,18 

0,38 

0,1 

 Tilalla numero kolme oli käytössä kuminen lieteallas, jolloin sadevesikertymä on suuri verrattuna tavanomaiseen altaaseen. Tilan kolme lantanäytteissä oli erityisen korkea kalium- ja natriumpitoisuus, mikä voi johtua siitä, että nurmet ottavat runsaasti kaliumia ja ruokinta on nurmivaltaista. Tilan kolme tulokset ovat taulukossa kaksi.

 

TAULUKKO 2. Tilan 3 lannan ravinnepitoisuudet

Tila 3 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

2,26 

1,47 

0,35 

3,9 

0,48 

0,8 

0,32 

 

 

Lanta-analyysien tuloksista voidaan päätellä, että sade – ja pesuvesien pääsy säiliöön ja ruokinta vaikuttavat lannan ravinnepitoisuuksiin. Koska lannan ravinnepitoisuuksissa on suuria eroja eri säiliöiden välillä, tilan kannattaa aina teettää lanta-analyysit jokaisesta tilan säiliöstä. Jos käytetään taulukkoarvoja voi lannan levitysmäärä jäädä liian pieneksi, ja tätä kautta pellon maksimaalinen satopotentiaali jäädä vajaaksi. Kun tiedetään eri säiliöiden sisältämän lannan ravinnepitoisuudet, voidaan lannan käyttö suunnitella tarkoituksenmukaisesti ja peltojen viljavuusanalyysien tulokset huomioiden.

Siirtoajo on lannanlevityksen yksi suurimmista kustannuseristä. Jos välimatkan pituus on 1,5 kilometriä, tulee siirtoajon kustannuksesi 12 m3 :n lietevaunulla 7,20 euroa per ajokerta. Vastaavasti 3 kilometrin matkalla kustannukset nousevat 14,40 euroon per ajokerta.  Jos tilalla syntyy vuodessa 2000 m3 lantaa ja sitä levitetään 36m3/ha, tulee lannan siirtoajon kustannukseksi vuodessa peltojen ollessa 1,5 km:n päässä 1200 €. Jos tilan pellot olisivat 3 km:n päässä, olisi lannan levittämisen kustannus jo 2400 €. Lannanlevitystä suunniteltaessa kannattaa siirtoajot optimoida niin, että välimatka säiliöstä pellolle jää mahdollisimman lyhyeksi. Tämä on mahdollista toteuttaa tilojen välisen yhteistyön ja ravinnekierrätysverkostojen avulla.

Arkisto

Bioliito -hankkeen koulutukset

Korona-epidemian vuoksi Bioliito-hankkeen huhtikuun koulutukset tarjotaan maksutta. Alla tiedot koulutuksista ja linkki…

Lisätuloja metsänomistajalle pakurista

Pakurikäävän suosio jatkaa kasvuaan. Pakuria viedään erityisesti Aasian markkinoille, mutta luonnon pakurin saatavuus rajoittaa…

Yhteistyöllä kiertotalouden osaajaksi

Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit kiertävät mahdollisimman pitkään ja materiaalihukkaa sekä jätettä syntyy mahdollisimman…

Maatiloilla tarvetta työvoimalle, nuorille mahdollisuus työllistymiseen

Maatilayritysten määrä on jatkuvasti vähentynyt, mutta tiloilla työtätekevien määrä ei ole laskenut samassa suhteessa.…

Vasikoiden juottokauden pituus vaikuttaa välikasvatuksen tulokseen

Oikeaoppisella vasikoiden ruokinnalla voidaan vaikuttaa positiivisesti vasikoiden päiväkasvuun ja kehitykseen. Ruokinnan…

Artikkelimuotoinen opinnäytetyö – ei ihan simppeli homma

Opinnäytetyön voi toteuttaa artikkelina silloin, kun työn tuloksilla on uutuusarvoa ja niiden arvioidaan kiinnostavan lukijoita.…

Nurmi on viljelijöiden kokemusten perusteella toimivin kasvi turvemailla

Tällä hetkellä ilmastokeskustelu käy Suomessakin erittäin vilkkaana ja keskeisesti mukana teemassa on myös turvemaiden viljely.…

Opiskelijat maatilayrittäjien avuksi ja lomituspalveluiden tueksi korona-aikana

Maatalousylioppilaat, ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat maatalousyritysten apuna…

Turvetuottajan tulevaisuuden suunnitelma -koulutuspäivät keväällä 2020

Bioliito hankkeen koulutukset ovat alkaneet! Tule kehittämään liiketaloustaitojasi ja oppimaan metsän tuottavuuteen…

”Tämä on helppoa, meillä näitä tehdään jo” – keskustelua ilmastolupauksista ja maakunnallisesta ilmastotyöstä

Ilmastonmuutos on kaikkien yhteinen asia. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa tehdään erilaisia valintoja ja tekoja ilmastonmuutoksen…