LAURA-hankkeen tuloksia kesältä 2017

LAURA-hankkeessa selvitettiin kesällä 2017 tilojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia karjanlannan käytössä. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää ns. ravinnekierrätysverkoston perustamis- ja toimintamahdollisuuksia. Selvitykseen kerättiin lannan levittämistä koskevia säädöksiä, ravinnekierrätysverkostojen perustamiseen liittyviä edellytyksiä sekä laskettiin lannanlevitykseen liittyviä kustannuksia siirtoajot mukaan lukien. Lisäksi touko-kesäkuussa otettiin lantanäytteitä Reisjärven pilottialueen lietelantasäiliöistä.

Yhteensä tiloilta kerättiin 11 lietelantanäytettä. Näytteet kerättiin eri säiliöistä sekoituksen jälkeen lannan levitysvaiheessa. Ravinnepitoisuuksissa oli suuria eroja sekä eri tilojen, että saman tilan eri säiliöiden välillä. Taulukossa yksi on tila 1:n lantanäytetuloksia. Säiliö 3 sijaitsee kauimpana navettarakennuksesta, jolloin siinä säilytetään lantaa pisimpään, ja sen pitoisuuksiin vaikuttavat sekä sadevedet että typen haihtuminen. Fosfori ja kalium eivät ole haihtuvia ravinteita, joten niiden pitoisuuksia pienentävät lähinnä siirtoajojen ja varastoinnin aikana kertyvät sadevedet.

 

 TAULUKKO 1. Tilan 1 lannan ravinnepitoisuudet

TILA 1 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

3,38 

1,64 

0,7 

2,54 

0,54 

0,96 

0,15 

Säiliö 2 

2,52 

1,34 

0,46 

2,18 

0,38 

0,69 

0,14 

Säiliö 3 

1,46 

1,06 

0,23 

1,57 

0,18 

0,38 

0,1 

 Tilalla numero kolme oli käytössä kuminen lieteallas, jolloin sadevesikertymä on suuri verrattuna tavanomaiseen altaaseen. Tilan kolme lantanäytteissä oli erityisen korkea kalium- ja natriumpitoisuus, mikä voi johtua siitä, että nurmet ottavat runsaasti kaliumia ja ruokinta on nurmivaltaista. Tilan kolme tulokset ovat taulukossa kaksi.

 

TAULUKKO 2. Tilan 3 lannan ravinnepitoisuudet

Tila 3 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

2,26 

1,47 

0,35 

3,9 

0,48 

0,8 

0,32 

 

 

Lanta-analyysien tuloksista voidaan päätellä, että sade – ja pesuvesien pääsy säiliöön ja ruokinta vaikuttavat lannan ravinnepitoisuuksiin. Koska lannan ravinnepitoisuuksissa on suuria eroja eri säiliöiden välillä, tilan kannattaa aina teettää lanta-analyysit jokaisesta tilan säiliöstä. Jos käytetään taulukkoarvoja voi lannan levitysmäärä jäädä liian pieneksi, ja tätä kautta pellon maksimaalinen satopotentiaali jäädä vajaaksi. Kun tiedetään eri säiliöiden sisältämän lannan ravinnepitoisuudet, voidaan lannan käyttö suunnitella tarkoituksenmukaisesti ja peltojen viljavuusanalyysien tulokset huomioiden.

Siirtoajo on lannanlevityksen yksi suurimmista kustannuseristä. Jos välimatkan pituus on 1,5 kilometriä, tulee siirtoajon kustannuksesi 12 m3 :n lietevaunulla 7,20 euroa per ajokerta. Vastaavasti 3 kilometrin matkalla kustannukset nousevat 14,40 euroon per ajokerta.  Jos tilalla syntyy vuodessa 2000 m3 lantaa ja sitä levitetään 36m3/ha, tulee lannan siirtoajon kustannukseksi vuodessa peltojen ollessa 1,5 km:n päässä 1200 €. Jos tilan pellot olisivat 3 km:n päässä, olisi lannan levittämisen kustannus jo 2400 €. Lannanlevitystä suunniteltaessa kannattaa siirtoajot optimoida niin, että välimatka säiliöstä pellolle jää mahdollisimman lyhyeksi. Tämä on mahdollista toteuttaa tilojen välisen yhteistyön ja ravinnekierrätysverkostojen avulla.

Arkisto

PUUTA-hankkeelle on avattu nettisivut ja Facebook-sivut

PUUTA-hankkeelle on avattu nettisivut ja Facebook-sivut. Hankkeen kuulumisia ja uutisia tullaan laittamaan Facebook-sivulle ja…

Akraamon sivuilta löytyy uusia, ajankohtaisia opinnäytetöitä

Massoilla maisemaa - ylijäämämassojen resurssiviisas hyödyntäminen

Luonnonvarojen huvetessa yhteiskunnan on löydettävä entistä tehokkaampia tapoja hyödyntää syntyneet materiaalivirrat.…

Kesäeläimet hoivatyön tukena -opas kesäeläinten hankintaan julkaistu

Voisiko pihalla tepsuttava kana saada hoivakodin asukkaan nauramaan? Entä kokisiko vanhus itsensä tarpeelliseksi, kun hän…

Myssy-hankkeen ja Oulun Seudun Biotalousleader -kiertueen yhteinen infotilaisuus

Torstaina pidettiin Myssy-hankkeen ja Oulun Seudun Biotalousleader -kiertueen yhteinen infotilaisuus: Biotaloutta Oulun seudun…

Maaseudun yrityssymbioosit MYSSY

Maaseudun yrityssymbioosit MYSSY –hankkeelle on avattu omat kotisivut. Käy katsomassa mitä tämä hanke tekee.

Sinustakin agrologi?

Voit suorittaa agrologi (AMK) -tutkinnon Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) joko päiväopiskeluna tai monimuoto-opiskeluna.…

Kooste Työelämätori -tapahtumasta: Kohti yhä työelämälähtöisempiä agrologiopintoja

Oulun ammattikorkeakoulu järjesti yhteistyökumppaneineen Luonnonvara-alan Työelämätori -tapahtuman 20.01.2016 jo viidennen…

Pohjoinen energiakartta POEKA –hanke piirtää kartan Pohjois-Suomen energiantuotannosta

Pohjois-Suomella on käytettävissään nykyistä käyttöä huomattavasti suuremmat uusiutuvan energian varat. POEKA –hankkeessa…

Maaseudun yrityssymbioosit MYSSY –hanke jalalle

Huomisen yritys toimii yhä enemmän osana kiertotaloutta, myös taloudellisista syistä. MYSSY -hanke kokoaa yhteen…