LAURA-hankkeen tuloksia kesältä 2017

LAURA-hankkeessa selvitettiin kesällä 2017 tilojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia karjanlannan käytössä. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää ns. ravinnekierrätysverkoston perustamis- ja toimintamahdollisuuksia. Selvitykseen kerättiin lannan levittämistä koskevia säädöksiä, ravinnekierrätysverkostojen perustamiseen liittyviä edellytyksiä sekä laskettiin lannanlevitykseen liittyviä kustannuksia siirtoajot mukaan lukien. Lisäksi touko-kesäkuussa otettiin lantanäytteitä Reisjärven pilottialueen lietelantasäiliöistä.

Yhteensä tiloilta kerättiin 11 lietelantanäytettä. Näytteet kerättiin eri säiliöistä sekoituksen jälkeen lannan levitysvaiheessa. Ravinnepitoisuuksissa oli suuria eroja sekä eri tilojen, että saman tilan eri säiliöiden välillä. Taulukossa yksi on tila 1:n lantanäytetuloksia. Säiliö 3 sijaitsee kauimpana navettarakennuksesta, jolloin siinä säilytetään lantaa pisimpään, ja sen pitoisuuksiin vaikuttavat sekä sadevedet että typen haihtuminen. Fosfori ja kalium eivät ole haihtuvia ravinteita, joten niiden pitoisuuksia pienentävät lähinnä siirtoajojen ja varastoinnin aikana kertyvät sadevedet.

 

 TAULUKKO 1. Tilan 1 lannan ravinnepitoisuudet

TILA 1 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

3,38 

1,64 

0,7 

2,54 

0,54 

0,96 

0,15 

Säiliö 2 

2,52 

1,34 

0,46 

2,18 

0,38 

0,69 

0,14 

Säiliö 3 

1,46 

1,06 

0,23 

1,57 

0,18 

0,38 

0,1 

 Tilalla numero kolme oli käytössä kuminen lieteallas, jolloin sadevesikertymä on suuri verrattuna tavanomaiseen altaaseen. Tilan kolme lantanäytteissä oli erityisen korkea kalium- ja natriumpitoisuus, mikä voi johtua siitä, että nurmet ottavat runsaasti kaliumia ja ruokinta on nurmivaltaista. Tilan kolme tulokset ovat taulukossa kaksi.

 

TAULUKKO 2. Tilan 3 lannan ravinnepitoisuudet

Tila 3 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

2,26 

1,47 

0,35 

3,9 

0,48 

0,8 

0,32 

 

 

Lanta-analyysien tuloksista voidaan päätellä, että sade – ja pesuvesien pääsy säiliöön ja ruokinta vaikuttavat lannan ravinnepitoisuuksiin. Koska lannan ravinnepitoisuuksissa on suuria eroja eri säiliöiden välillä, tilan kannattaa aina teettää lanta-analyysit jokaisesta tilan säiliöstä. Jos käytetään taulukkoarvoja voi lannan levitysmäärä jäädä liian pieneksi, ja tätä kautta pellon maksimaalinen satopotentiaali jäädä vajaaksi. Kun tiedetään eri säiliöiden sisältämän lannan ravinnepitoisuudet, voidaan lannan käyttö suunnitella tarkoituksenmukaisesti ja peltojen viljavuusanalyysien tulokset huomioiden.

Siirtoajo on lannanlevityksen yksi suurimmista kustannuseristä. Jos välimatkan pituus on 1,5 kilometriä, tulee siirtoajon kustannuksesi 12 m3 :n lietevaunulla 7,20 euroa per ajokerta. Vastaavasti 3 kilometrin matkalla kustannukset nousevat 14,40 euroon per ajokerta.  Jos tilalla syntyy vuodessa 2000 m3 lantaa ja sitä levitetään 36m3/ha, tulee lannan siirtoajon kustannukseksi vuodessa peltojen ollessa 1,5 km:n päässä 1200 €. Jos tilan pellot olisivat 3 km:n päässä, olisi lannan levittämisen kustannus jo 2400 €. Lannanlevitystä suunniteltaessa kannattaa siirtoajot optimoida niin, että välimatka säiliöstä pellolle jää mahdollisimman lyhyeksi. Tämä on mahdollista toteuttaa tilojen välisen yhteistyön ja ravinnekierrätysverkostojen avulla.

Arkisto

Biokaasua ja biometaania maatiloilta – BioKaMa - webinaarit 2020

BioKaMa -hanke järjestää kolme biokaasuaiheista webinaaria lokakuussa 2020. Tule mukaan kuulemaan ajankohtaista asiaa biokaasun…

Uudet agrologi yamk -opiskelijat aloittivat opintonsa Luovalla

Oulun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan uudet agrologi yamk -tutkinto-opiskelijat aloittivat opintonsa elokuussa 2020. Ylempi…

Vaikuttavuuden todentaminen maaseudun kehittämisessä

Maaseudun kehittämistä tuetaan Suomessa EU-hankkeilla miljardeilla euroilla yhden ohjelmakauden aikana. Hankkeiden…

Metsä- ja luonnonvarayrittäjille suunnattu omistajanvaihdos koulutussarja

Bioliito- ja HYMYT-hankkeet, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ja Metsäkeskus järjestävät yhdessä metsä- ja luonnonvarayrittäjille…

Onnittelut uusille agrologeille ja hyvää kesää!

Poikkeuksellinen kevät ja lukuvuosi on saatu päätökseen. Oamkin luonnonvara-alalta valmistui tänä lukuvuonna 29 uutta agrologia.…

Viljelijä! Tule mukaan kehittämään ratkaisuja ympäristöviisaaseen viljelyyn

Peltojen tuottavuuden ja kasvukunnon maksimointi on niiden käytön ensisijainen tavoite. Sen saavuttamiseksi voidaan käyttää…

Hae maaseudun tukihenkilön peruskoulutukseen

Onko elämässäsi tilaa merkitykselliselle vapaaehtoistoiminnalle? Onko maaseutu ja sen asukkaiden hyvinvointi lähellä sydäntäsi?…

Haetaan projektikoordinaattoria Ruokajälki-hankkeeseen

Pohjois-Pohjanmaan liitto hakee projektikoordinaattoria Oamkin hallinnoimaan Ruokajälki-hankkeeseen.

Ympäristöviisaan viljelyn ratkaisuja Pohjois-Pohjanmaalle

Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään ympäristöviisaan viljelyn ratkaisuja tiiviillä viljelijöiden, tutkijoiden ja asiantuntijoiden…

Oamk kierrättää tavaroita Kiertonetin kautta