LAURA-hankkeen tuloksia kesältä 2017

LAURA-hankkeessa selvitettiin kesällä 2017 tilojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia karjanlannan käytössä. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää ns. ravinnekierrätysverkoston perustamis- ja toimintamahdollisuuksia. Selvitykseen kerättiin lannan levittämistä koskevia säädöksiä, ravinnekierrätysverkostojen perustamiseen liittyviä edellytyksiä sekä laskettiin lannanlevitykseen liittyviä kustannuksia siirtoajot mukaan lukien. Lisäksi touko-kesäkuussa otettiin lantanäytteitä Reisjärven pilottialueen lietelantasäiliöistä.

Yhteensä tiloilta kerättiin 11 lietelantanäytettä. Näytteet kerättiin eri säiliöistä sekoituksen jälkeen lannan levitysvaiheessa. Ravinnepitoisuuksissa oli suuria eroja sekä eri tilojen, että saman tilan eri säiliöiden välillä. Taulukossa yksi on tila 1:n lantanäytetuloksia. Säiliö 3 sijaitsee kauimpana navettarakennuksesta, jolloin siinä säilytetään lantaa pisimpään, ja sen pitoisuuksiin vaikuttavat sekä sadevedet että typen haihtuminen. Fosfori ja kalium eivät ole haihtuvia ravinteita, joten niiden pitoisuuksia pienentävät lähinnä siirtoajojen ja varastoinnin aikana kertyvät sadevedet.

 

 TAULUKKO 1. Tilan 1 lannan ravinnepitoisuudet

TILA 1 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

3,38 

1,64 

0,7 

2,54 

0,54 

0,96 

0,15 

Säiliö 2 

2,52 

1,34 

0,46 

2,18 

0,38 

0,69 

0,14 

Säiliö 3 

1,46 

1,06 

0,23 

1,57 

0,18 

0,38 

0,1 

 Tilalla numero kolme oli käytössä kuminen lieteallas, jolloin sadevesikertymä on suuri verrattuna tavanomaiseen altaaseen. Tilan kolme lantanäytteissä oli erityisen korkea kalium- ja natriumpitoisuus, mikä voi johtua siitä, että nurmet ottavat runsaasti kaliumia ja ruokinta on nurmivaltaista. Tilan kolme tulokset ovat taulukossa kaksi.

 

TAULUKKO 2. Tilan 3 lannan ravinnepitoisuudet

Tila 3 

Kokonaistyppi (N) 

Liukoinen Typpi (N) 

Fosfori (P) 

Kalium (K) 

Magnesium (Mg) 

Kalsium (Ca) 

Natrium (Na) 

Säiliö 1 

2,26 

1,47 

0,35 

3,9 

0,48 

0,8 

0,32 

 

 

Lanta-analyysien tuloksista voidaan päätellä, että sade – ja pesuvesien pääsy säiliöön ja ruokinta vaikuttavat lannan ravinnepitoisuuksiin. Koska lannan ravinnepitoisuuksissa on suuria eroja eri säiliöiden välillä, tilan kannattaa aina teettää lanta-analyysit jokaisesta tilan säiliöstä. Jos käytetään taulukkoarvoja voi lannan levitysmäärä jäädä liian pieneksi, ja tätä kautta pellon maksimaalinen satopotentiaali jäädä vajaaksi. Kun tiedetään eri säiliöiden sisältämän lannan ravinnepitoisuudet, voidaan lannan käyttö suunnitella tarkoituksenmukaisesti ja peltojen viljavuusanalyysien tulokset huomioiden.

Siirtoajo on lannanlevityksen yksi suurimmista kustannuseristä. Jos välimatkan pituus on 1,5 kilometriä, tulee siirtoajon kustannuksesi 12 m3 :n lietevaunulla 7,20 euroa per ajokerta. Vastaavasti 3 kilometrin matkalla kustannukset nousevat 14,40 euroon per ajokerta.  Jos tilalla syntyy vuodessa 2000 m3 lantaa ja sitä levitetään 36m3/ha, tulee lannan siirtoajon kustannukseksi vuodessa peltojen ollessa 1,5 km:n päässä 1200 €. Jos tilan pellot olisivat 3 km:n päässä, olisi lannan levittämisen kustannus jo 2400 €. Lannanlevitystä suunniteltaessa kannattaa siirtoajot optimoida niin, että välimatka säiliöstä pellolle jää mahdollisimman lyhyeksi. Tämä on mahdollista toteuttaa tilojen välisen yhteistyön ja ravinnekierrätysverkostojen avulla.

Arkisto

Opiskelijat maatilayrittäjien avuksi ja lomituspalveluiden tueksi korona-aikana

Maatalousylioppilaat, ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat maatalousyritysten apuna…

Turvetuottajan tulevaisuuden suunnitelma -koulutuspäivät keväällä 2020

Bioliito hankkeen koulutukset ovat alkaneet! Tule kehittämään liiketaloustaitojasi ja oppimaan metsän tuottavuuteen…

”Tämä on helppoa, meillä näitä tehdään jo” – keskustelua ilmastolupauksista ja maakunnallisesta ilmastotyöstä

Ilmastonmuutos on kaikkien yhteinen asia. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa tehdään erilaisia valintoja ja tekoja ilmastonmuutoksen…

Luomukeruutuotanto ja luomukeruualueiden perustaminen

Suomalaisten keruutuotteiden ja luomukeruutuotteiden kysyntä kasvaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tarjonnan…

Suomalaiset koirat ja kissat syövät paljon nautaa – ilmastoystävällisemmät hyönteiset kiinnostavat lemmikkien rehun valmistajia

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat Tiina Korva ja Maria Satokaski haastattelivat 19 suomalaista lemmikkieläinrehualan…

Pohjoisen elintarvikeyritykset mukana suurilla kuluttajamessuilla Saksassa

Pohjoisen elintarvikeyritykset pyrkivät Saksan markkinoille. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuulla on ensimmäistä kertaa…

Luonnonvara-alalla voima kumpuaa yhteistyöstä

Luonnonvara-ala toimii elämän ytimessä. Se takaa kaikkien perustarpeet ja uudistuu jatkuvasti ympäristön muutosten myötä.…

Urbaani ruokatehdas tuottaa vihanneksia ja kalaa

Hollannin Eindhovenissa, Phillipsin vanhassa tehtaassa tuotetaan vihanneksia ja kalaa vesiviljelyn ja kalankasvatuksen…

Kuoreen elintarvikekäyttö kiinnostaa

”Kotimaiset kalalajit tarjoavat ravitsemuksellisesti ja ympäristön kannalta erinomaisen vaihtoehdon raaka-aineena, sillä ne ovat…

Agrologiopintoihin avoimen amkin kautta

Avoimessa ammattikorkeakoulussa voit opiskella maaseutuelinkeinojen opintoja pohjakoulutuksestasi riippumatta. Opiskelet samoja…