Kuulumisia Metsästä energiaksi- seminaarista

Euroopan parlamentin jäsen Mirja Vehkaperä kutsui ryhmän Oamkin toisen vuoden agrologiopiskelijoita osallistumaan 9.4.2019 Nallikarissa Oulussa pidettyyn "Metsästä energiaksi" -seminaariin. MEP Vehkaperä avasi tilaisuuden puhumalla lyhyesti mm. hiilinieluista ja heittämällä kysymyksen, hakataanko meillä liikaa metsää? Tämän jälkeen MTK:n metsäasiantuntija Markku Ekdahl kertoi mm. Suomen metsien tilanteesta: tällä hetkellä metsien  vuosittainen kasvu on valtakunnan metsien tuoreimman eli 12. investoinnin mukaan noin 107 miljoonaa m3, ja käyttö reilut 70 miljoonaa m3. Metsien kasvua ja hiilivarastoja voitaisiin pitkällä aikajänteellä lisätä kasvattamalla hakkuumääriä nykyiseltä tasolta, mutta samalla tulisi tehostaa metsänhoitoa (mm. kunnostusojitukset ja kasvatuslannoitukset esim. puun tuhkalla) sekä huomioida myös talousmetsien luonnonhoidolliset asiat. Ekdahlin mukaan maa- ja metsätalouden ratkaisut ilmaston hyväksi ovat seuraavat:
- hiilidioksidipäästöt on saatava alas ja hiilen sidonta puolestaan ylös
- uusiutuvat energianlähteet on otettava laajempaan käyttöön uusiutumattomien tilalle
- sopeutumista tarvitaan
 
Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala oli samoilla linjoilla: uusiutuvien energianlähteiden käyttöä on lisättävä, energiatehokkuutta on parannettava ja hiilinieluja kasvatettava. Vanhala korosti huoltovarmuuden turvaamisen tärkeyttä samalla, kun hän esitteli Oulun Energian hiilineutraaliuspolkua. Sen mukaan Oulun Energia pystyy uuden Laanilaan valmistuvan monipolttoainevoimalaitoksensa ansiosta kasvattamaan puun käytön osuutta polttoainevalikoimassaan, samalla vähentäen vaiheittain turpeen käyttöä. SRF:n eli mm. muovista, puusta ja pahvista koostuvan kierrätyspolttoaineen osuus tulee nousemaan. Samalla myös esim. ydin- ja tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus tulee kasvamaan. Oulun Energian suunnitelmissa on myös hiilensidonta, jonka ansiosta vuoden 2050 -visiossa yrityksen lämpö- ja sähköenergian tuotanto olisi vähintäänkin hiilineutraalia. Myös Vanhala nosti esiin helpomman levittämisen takia rakeistetun puun tuhkan käytön metsien lannoitukseen. Hänen mukaansa tuhka on tehdyissä kokeissa lisännyt puuston kasvua jopa kuusinkertaiseksi lähtötasoon nähden. Ensiharvennus on laiminlyöty monissa Suomen metsissä. Vanhalan mukaan Oulun Energian käyttämästä energiapuusta jopa 80% on ensiharvennusrästipuuta lopun 20%:n ollessa päätehakkuilta saatavaa hakkuutähdettä. Ensiharvennusrästien hoitaminen on Vanhalan mukaan ilmastoteko.
 
MEP Mirja Vehkaperä kertoi Euroopan Unionin metsäpolitiikasta ja EU:n roolista bioenergian kehittämistyössä.  Heti alkuun Vehkaperä herätteli yleisöä kertomuksella, kuinka häneltä on Brysselissä kysytty, kuinka monta metsää Suomessa on? Suomen maapinta-alasta on metsiä lähes 80%, mutta sitä on Belgian näkökulmasta ollut vaikea ymmärtää. Vehkaperän mukaan Suomella on oltava aktiivinen ote EU:n metsiä koskevassa päätöksenteossa. Meidän on varmistettava, että päätöksissä huomioidaan Suomen kansalliset erityispiirteet myös metsäasioissa. EU:n metsästrategia on Vehkaperän mukaan tärkeä neuvoa-antava dokumentti, jota tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Suomalaisissa oppilaitoksissa on tarjolla biotalousopintoja, mutta Vehkaperän mukaan hakijoita koulutuksiin ei valitettavasti ole ollut riittävästi. Vehkaperän mielestä kiertotalous on tärkeää, päästöjä on vähennettävä ja puupohjaisia raaka-aineita ja tuotteita tulisi kehittää. Seminaarin lopuksi Juhani Heikkinen (MHY Oulun Seutu) piti kommenttipuheenvuoron seminaarialustuksien aihepiireistä. 
 
Seminaarin jälkeen agrologiopiskelijat keskustelivat MEP Vehkaperän kanssa mm. siitä, miten voidaan varmistaa, että muut maat sitoutuvat yhteisesti sovittuihin ilmastolinjauksiin samalla tavalla kuin Suomessa tehdään. Vehkaperä kyseli opiskelijoilta heidän opinnäytetöidensä aiheita ja yllättyi, kun kuuli bambun kasvatuksen Pohjois-Suomessa olevan erään opiskelijamme aihe. 


Teksti ja kuva: Mikko Aalto

Arkisto

Vasikoiden juottokauden pituus vaikuttaa välikasvatuksen tulokseen

Oikeaoppisella vasikoiden ruokinnalla voidaan vaikuttaa positiivisesti vasikoiden päiväkasvuun ja kehitykseen. Ruokinnan…

Artikkelimuotoinen opinnäytetyö – ei ihan simppeli homma

Opinnäytetyön voi toteuttaa artikkelina silloin, kun työn tuloksilla on uutuusarvoa ja niiden arvioidaan kiinnostavan lukijoita.…

Nurmi on viljelijöiden kokemusten perusteella toimivin kasvi turvemailla

Tällä hetkellä ilmastokeskustelu käy Suomessakin erittäin vilkkaana ja keskeisesti mukana teemassa on myös turvemaiden viljely.…

Opiskelijat maatilayrittäjien avuksi ja lomituspalveluiden tueksi korona-aikana

Maatalousylioppilaat, ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat maatalousyritysten apuna…

Turvetuottajan tulevaisuuden suunnitelma -koulutuspäivät keväällä 2020

Bioliito hankkeen koulutukset ovat alkaneet! Tule kehittämään liiketaloustaitojasi ja oppimaan metsän tuottavuuteen…

”Tämä on helppoa, meillä näitä tehdään jo” – keskustelua ilmastolupauksista ja maakunnallisesta ilmastotyöstä

Ilmastonmuutos on kaikkien yhteinen asia. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa tehdään erilaisia valintoja ja tekoja ilmastonmuutoksen…

Luomukeruutuotanto ja luomukeruualueiden perustaminen

Suomalaisten keruutuotteiden ja luomukeruutuotteiden kysyntä kasvaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tarjonnan…

Suomalaiset koirat ja kissat syövät paljon nautaa – ilmastoystävällisemmät hyönteiset kiinnostavat lemmikkien rehun valmistajia

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat Tiina Korva ja Maria Satokaski haastattelivat 19 suomalaista lemmikkieläinrehualan…

Pohjoisen elintarvikeyritykset mukana suurilla kuluttajamessuilla Saksassa

Pohjoisen elintarvikeyritykset pyrkivät Saksan markkinoille. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuulla on ensimmäistä kertaa…

Luonnonvara-alalla voima kumpuaa yhteistyöstä

Luonnonvara-ala toimii elämän ytimessä. Se takaa kaikkien perustarpeet ja uudistuu jatkuvasti ympäristön muutosten myötä.…