Kuulumisia Metsästä energiaksi- seminaarista

Euroopan parlamentin jäsen Mirja Vehkaperä kutsui ryhmän Oamkin toisen vuoden agrologiopiskelijoita osallistumaan 9.4.2019 Nallikarissa Oulussa pidettyyn "Metsästä energiaksi" -seminaariin. MEP Vehkaperä avasi tilaisuuden puhumalla lyhyesti mm. hiilinieluista ja heittämällä kysymyksen, hakataanko meillä liikaa metsää? Tämän jälkeen MTK:n metsäasiantuntija Markku Ekdahl kertoi mm. Suomen metsien tilanteesta: tällä hetkellä metsien  vuosittainen kasvu on valtakunnan metsien tuoreimman eli 12. investoinnin mukaan noin 107 miljoonaa m3, ja käyttö reilut 70 miljoonaa m3. Metsien kasvua ja hiilivarastoja voitaisiin pitkällä aikajänteellä lisätä kasvattamalla hakkuumääriä nykyiseltä tasolta, mutta samalla tulisi tehostaa metsänhoitoa (mm. kunnostusojitukset ja kasvatuslannoitukset esim. puun tuhkalla) sekä huomioida myös talousmetsien luonnonhoidolliset asiat. Ekdahlin mukaan maa- ja metsätalouden ratkaisut ilmaston hyväksi ovat seuraavat:
- hiilidioksidipäästöt on saatava alas ja hiilen sidonta puolestaan ylös
- uusiutuvat energianlähteet on otettava laajempaan käyttöön uusiutumattomien tilalle
- sopeutumista tarvitaan
 
Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala oli samoilla linjoilla: uusiutuvien energianlähteiden käyttöä on lisättävä, energiatehokkuutta on parannettava ja hiilinieluja kasvatettava. Vanhala korosti huoltovarmuuden turvaamisen tärkeyttä samalla, kun hän esitteli Oulun Energian hiilineutraaliuspolkua. Sen mukaan Oulun Energia pystyy uuden Laanilaan valmistuvan monipolttoainevoimalaitoksensa ansiosta kasvattamaan puun käytön osuutta polttoainevalikoimassaan, samalla vähentäen vaiheittain turpeen käyttöä. SRF:n eli mm. muovista, puusta ja pahvista koostuvan kierrätyspolttoaineen osuus tulee nousemaan. Samalla myös esim. ydin- ja tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus tulee kasvamaan. Oulun Energian suunnitelmissa on myös hiilensidonta, jonka ansiosta vuoden 2050 -visiossa yrityksen lämpö- ja sähköenergian tuotanto olisi vähintäänkin hiilineutraalia. Myös Vanhala nosti esiin helpomman levittämisen takia rakeistetun puun tuhkan käytön metsien lannoitukseen. Hänen mukaansa tuhka on tehdyissä kokeissa lisännyt puuston kasvua jopa kuusinkertaiseksi lähtötasoon nähden. Ensiharvennus on laiminlyöty monissa Suomen metsissä. Vanhalan mukaan Oulun Energian käyttämästä energiapuusta jopa 80% on ensiharvennusrästipuuta lopun 20%:n ollessa päätehakkuilta saatavaa hakkuutähdettä. Ensiharvennusrästien hoitaminen on Vanhalan mukaan ilmastoteko.
 
MEP Mirja Vehkaperä kertoi Euroopan Unionin metsäpolitiikasta ja EU:n roolista bioenergian kehittämistyössä.  Heti alkuun Vehkaperä herätteli yleisöä kertomuksella, kuinka häneltä on Brysselissä kysytty, kuinka monta metsää Suomessa on? Suomen maapinta-alasta on metsiä lähes 80%, mutta sitä on Belgian näkökulmasta ollut vaikea ymmärtää. Vehkaperän mukaan Suomella on oltava aktiivinen ote EU:n metsiä koskevassa päätöksenteossa. Meidän on varmistettava, että päätöksissä huomioidaan Suomen kansalliset erityispiirteet myös metsäasioissa. EU:n metsästrategia on Vehkaperän mukaan tärkeä neuvoa-antava dokumentti, jota tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Suomalaisissa oppilaitoksissa on tarjolla biotalousopintoja, mutta Vehkaperän mukaan hakijoita koulutuksiin ei valitettavasti ole ollut riittävästi. Vehkaperän mielestä kiertotalous on tärkeää, päästöjä on vähennettävä ja puupohjaisia raaka-aineita ja tuotteita tulisi kehittää. Seminaarin lopuksi Juhani Heikkinen (MHY Oulun Seutu) piti kommenttipuheenvuoron seminaarialustuksien aihepiireistä. 
 
Seminaarin jälkeen agrologiopiskelijat keskustelivat MEP Vehkaperän kanssa mm. siitä, miten voidaan varmistaa, että muut maat sitoutuvat yhteisesti sovittuihin ilmastolinjauksiin samalla tavalla kuin Suomessa tehdään. Vehkaperä kyseli opiskelijoilta heidän opinnäytetöidensä aiheita ja yllättyi, kun kuuli bambun kasvatuksen Pohjois-Suomessa olevan erään opiskelijamme aihe. 


Teksti ja kuva: Mikko Aalto

Arkisto

Syksyn opiskelijapalvelut ovat tarjolla

Syksyn opiskelijaprojektitarjonta on näkyvissä ajankohtaisissa palveluissa. Kiirehtikää ottamaan yhteyttä, jos alkusyksyn…

Hydro-Pohjanmaa hankkeen loppujulkaisuja löytyy netistä

Hydro-Pohjanmaa-hankkeesta on valmistunut kaksi loppuraporttia

Uusiutuvan energiantuotannon kehitys- ja koulutusympäristö kontissa

Oulun alueen yrityksiltä on puuttunut yhteistyökumppani, jolla on laitteisto ja tietotaito uusiutuvan energiantuotannon…

Maaseudun kehittämisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Haku Maaseudun kehittämisen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on alkanut. Onko sinulla agrologi (amk) jo kolme vuotta…

Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma on valmistunut

Usva-hankkeessa laadittu Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma on valmistunut. Siinä nostetaan esiin alan keskeiset…

Yhteisöpohjaiset aloitteet – katalysaattori kestävämpään yhteiskuntaan

Alueiden kehittäminen sekä hyvinvointi- ja ympäristöteot nojaavat entistä enemmän lähiyhteisöjen aktiivisuuteen. Myös Suomessa…

Aurinkosähkön soveltuvuus maitotilalle

Mikko Posion julkaisu ePookissa osoittaa aurinkoenergian käytön soveltuvuutta maitotiloille vertaamalla maitotilalla mitattua…

Akraamon sivut on avattu

Olemme avanneet palvelukeskus Akraamon sivut. Sivut ovat vielä kehittelyvaiheessa ja sivuilla olevaa tietoa täydennetään…

Harjoittelun kehittämistä yhteistyössä työpaikkojen kanssa - tavoitteena opiskelijoiden työllistyminen

Valmistuneiden työllistyminen on myös yksi kriteeri nykyisessä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa. Tutkinnon suorittaneiden…

ICT:stä kilpailukykyä luontoyrittäjyyteen

EkoICT-hanke on tehnyt selvitystyötä ICT- ja ekosysteemipalveluyritysten yhteistyömahdollisuuksista vuoden 2014 aikana. Lue…