Käsikirja ravinnekierrätysverkostolle

YHTEISTYÖLLÄ TEHOKKUUTTA LANTALOGISTIIKKAAN

Lue  Yhteistyöllä tehokkuutta lantalogistiikkaan. Käsikirja ravinnekierrätysverkostolle.

Käsikirja on laadittu osana Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi (LAURA) –hanketta, joka toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alalla vuosina 2016 – 2018. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Pohjois-Pohjanmaan maaseutuyrittäjät ja Reisjärven pilottiryhmä. Hanketta rahoitti Euroopan Maaseuturahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Hanke kuului vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksen piiriin.

Karjanlanta on monipuolinen lannoite ja maanparannusaine. Lannan ravinnesisältöön vaikuttavat eläinten ruokinta, lannan varastointi ja käsittelytekniikat. Ravinnepitoisuuksissa on suuria eroja paitsi tilojen välillä, myös yhden tilan eri säiliöiden välillä. Lannan arvo voidaan laskea väkilannoitteiden hintojen perusteella. Hinnoittelun tulisi perustua ravinnekiloihin. Tämä edellyttää, että jokaisesta säiliöstä on otettu ajantasaiset näytteet.

Lannan hinnoittelussa järkevintä olisi siirtyä ravinnekilojen laskemiseen. Tämä hyödyttää sekä lannan käyttäjää että luovuttajaa. Kuljetus- ja levityskustannuksista tulee ryhmän sopia selkeästi urakoitsijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Maksajana on tavallisimmin lannan luovuttaja, joka voi kuitenkin laskuttaa lannan vastaanottajaa. Jos lantaa ajetaan kuitenkin ravinnekilo-kilosta –periaatteella, ei lannasta tarvitse erikseen laskuttaa.
 
Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon viljelykasvien riittävä ravinteiden saanti, mutta myös ympäristön tila. Lannoitusta ohjaavat sekä lohkokohtaiset seikat kuten maalaji ja viljelykasvi että myös lakisääteiset määräykset ja ympäristökorvaus.  Verkoston avulla erilaisten peltolohkojen lannoitustarpeita ja lantasäiliöiden hyödyntämistä on mahdollista optimoida. Digitaalisten viljelysuunnittelutyökalujen avulla pystytään lannan käyttöä suunnittelemaan tarkasti.
Lannanlevitysverkoston toimintaan liittyy myös mahdollisia riskejä. Nämä riskit ovat joko verkoston sisäisiä eli toimijoiden välisiä eturistiriitoja, tai esimerkiksi rikkakasveihin tai maaperään liittyviä riskejä. Salmonellariskin takia lannasta tulisi ottaa salmonellanäytteet ennen levitystä lohkoille. Myös koneiston huolellisella pesulla ehkäistään tautien siirtymistä seuraavalle lohkolle. Rikkakasveista lannan mukana voi siirtyä jauhosavikka ja hukkakaura. Maaperään liittyvissä riskeissä tulee ottaa huomioon kaluston massa ja sopiva rengastus, rengaspaineet ja lohkon ajankohtainen tila. Pellolla tulisi ajaa vain silloin kun kantavuus on riittävän suuri ja maa on riittävän kuivaa. Tiestöstä tulisi selvittää tienpohjan kantavuus, rumpujen kunto ja tiestön ajankohtainen kunto. Ympäristöriskit liittyvät lähinnä mahdollisuuteen, että ravinteet voisivat pilata pinta- ja pohjavesiä. Näitä säätelevät monet ympäristövaatimukset jotka tulee ottaa huomioon jokaisen lohkon kohdalla.

Tilakokojen kasvaminen vaatii maatilayrittäjiltä entistä kokonaisvaltaisempaa suunnittelua yrityksen toiminnan pyörittämiseksi. Erilaiset sähköiset palvelut yleistyvät sitä mukaa, kun tarve niitä kohtaan kasvaa. Suurenevat tilakoot tarkoittavat myös, ettei isäntäväki yksin pysty enää tekemään kaikkia tilan töitä. Tämä aiheuttaa sen, että urakoinnin merkitys tilojen arjessa kasvaa. Ravinnekierrätysverkoston muodostaminen on yksi vaihtoehto toiminnan kehittämiselle ja kustannustehokkuuden parantamiselle. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on voimavara maaseudun elinvoimaisuudelle.
LAURA -hanke (Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi) julkaisee alkukesällä käsikirjan, joka on tiivis tietopaketti ravinnekierrätysverkostoille ja niitä suunnitteleville tahoille. Käsikirjaan kootaan kattavasti lannanlevitysverkoston perustamiseen liittyviä edellytyksiä ja ohjeita. Käsikirjassa kerrotaan verkoston toimintaperiaatteista ja havainnollistetaan eri toimijoiden tehtäväkenttää.

Kirjassa käsitellään lannan arvoa lannoitteena ja maanparannusaineena, sekä lannan kuljetus- ja levityskustannuksia. Käsikirjassa kerrotaan myös keskeisimmät seikat maatilan ravinnetaloudesta ja erityisesti karjanlannan hyödyntämisestä. Ravinnekierrätysverkostoon mahdollisesti liittyviä riskejä käsitellään riskien hallinnan näkökulmasta.  Hankkeen pilottiryhmän toimijat Reisjärveltä kertovat käsikirjassa kokemuksistaan ja paikallisen yhteistyöverkoston toiminnasta. 

Ravinnekierrätysverkosto tarkoittaa useamman tilan muodostamaa verkostoa, jossa lannan käyttö suunnitellaan yhteistyössä. Tavoitteena on, että lannan ravinteet saadaan hyödynnettyä tehokkaasti ja lyhyemmillä kuljetusmatkoilla. Verkostomainen toimintamalli lantalogistiikassa edellyttää, että alueella sijaitsee tilojen keskittymä, ja että sieltä löytyy sekä kiinnostus alueen toiminnan kehittämiseen että aktiivinen urakoitsijaverkosto, jolla on hyvät valmiudet yhteistyöhön.
 
Yhteistyöverkosto tuottaa monia hyötyjä. Tavoitteena on, että verkostoon kuuluvien tilojen ja urakoitsijoiden kustannukset pienenevät ja ajankäyttö tehostuu. Lannan kuljetusmatkat lyhentyvät, kun lanta levitetään säiliöistä lähimmille lohkoille ja samalla maanteillä liikennöinti vähenee. Urakoinnin tehostuminen tarjoaa myös paremmat mahdollisuudet esimerkiksi konttivarastoinnille ja vetoletkulevitykseen. Lohkotasolla ravinteiden hyödyntäminen tehostuu ja ympäristökuormitus pienenee.
 
Verkostoa suunniteltaessa ja yhteistyötä aloitettaessa tulisi sopia, kuka ottaa ryhmässä organisointivastuun. Koordinaattorin tehtävänä on viedä verkostoa aktiivisesti eteenpäin ja toimia motivoijana muille. Koordinaattori huolehtii päätösten oikea-aikaisuudesta, sopii tapaamisista ja huolehtii siitä, että viestintä ryhmän sisällä toimii. Tärkeintä verkoston toiminnalle on hyvä tiedonkulku. Tekniikan kehittyminen ja erilaiset mobiilit sovellukset mahdollistavat nopean tiedonsiirron ja tehostavat sitä kautta verkoston yhteistyötä.

Arkisto

Opiskelijat maatilayrittäjien avuksi ja lomituspalveluiden tueksi korona-aikana

Maatalousylioppilaat, ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat maatalousyritysten apuna…

Turvetuottajan tulevaisuuden suunnitelma -koulutuspäivät keväällä 2020

Bioliito hankkeen koulutukset ovat alkaneet! Tule kehittämään liiketaloustaitojasi ja oppimaan metsän tuottavuuteen…

”Tämä on helppoa, meillä näitä tehdään jo” – keskustelua ilmastolupauksista ja maakunnallisesta ilmastotyöstä

Ilmastonmuutos on kaikkien yhteinen asia. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa tehdään erilaisia valintoja ja tekoja ilmastonmuutoksen…

Luomukeruutuotanto ja luomukeruualueiden perustaminen

Suomalaisten keruutuotteiden ja luomukeruutuotteiden kysyntä kasvaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tarjonnan…

Suomalaiset koirat ja kissat syövät paljon nautaa – ilmastoystävällisemmät hyönteiset kiinnostavat lemmikkien rehun valmistajia

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat Tiina Korva ja Maria Satokaski haastattelivat 19 suomalaista lemmikkieläinrehualan…

Pohjoisen elintarvikeyritykset mukana suurilla kuluttajamessuilla Saksassa

Pohjoisen elintarvikeyritykset pyrkivät Saksan markkinoille. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuulla on ensimmäistä kertaa…

Luonnonvara-alalla voima kumpuaa yhteistyöstä

Luonnonvara-ala toimii elämän ytimessä. Se takaa kaikkien perustarpeet ja uudistuu jatkuvasti ympäristön muutosten myötä.…

Urbaani ruokatehdas tuottaa vihanneksia ja kalaa

Hollannin Eindhovenissa, Phillipsin vanhassa tehtaassa tuotetaan vihanneksia ja kalaa vesiviljelyn ja kalankasvatuksen…

Kuoreen elintarvikekäyttö kiinnostaa

”Kotimaiset kalalajit tarjoavat ravitsemuksellisesti ja ympäristön kannalta erinomaisen vaihtoehdon raaka-aineena, sillä ne ovat…

Agrologiopintoihin avoimen amkin kautta

Avoimessa ammattikorkeakoulussa voit opiskella maaseutuelinkeinojen opintoja pohjakoulutuksestasi riippumatta. Opiskelet samoja…