Käsikirja ravinnekierrätysverkostolle

YHTEISTYÖLLÄ TEHOKKUUTTA LANTALOGISTIIKKAAN
LAURA -hanke (Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi) julkaisee alkukesällä käsikirjan, joka on tiivis tietopaketti ravinnekierrätysverkostoille ja niitä suunnitteleville tahoille. Käsikirjaan kootaan kattavasti lannanlevitysverkoston perustamiseen liittyviä edellytyksiä ja ohjeita. Käsikirjassa kerrotaan verkoston toimintaperiaatteista ja havainnollistetaan eri toimijoiden tehtäväkenttää.

Kirjassa käsitellään lannan arvoa lannoitteena ja maanparannusaineena, sekä lannan kuljetus- ja levityskustannuksia. Käsikirjassa kerrotaan myös keskeisimmät seikat maatilan ravinnetaloudesta ja erityisesti karjanlannan hyödyntämisestä. Ravinnekierrätysverkostoon mahdollisesti liittyviä riskejä käsitellään riskien hallinnan näkökulmasta.  Hankkeen pilottiryhmän toimijat Reisjärveltä kertovat käsikirjassa kokemuksistaan ja paikallisen yhteistyöverkoston toiminnasta. 

Ravinnekierrätysverkosto tarkoittaa useamman tilan muodostamaa verkostoa, jossa lannan käyttö suunnitellaan yhteistyössä. Tavoitteena on, että lannan ravinteet saadaan hyödynnettyä tehokkaasti ja lyhyemmillä kuljetusmatkoilla. Verkostomainen toimintamalli lantalogistiikassa edellyttää, että alueella sijaitsee tilojen keskittymä, ja että sieltä löytyy sekä kiinnostus alueen toiminnan kehittämiseen että aktiivinen urakoitsijaverkosto, jolla on hyvät valmiudet yhteistyöhön.
 
Yhteistyöverkosto tuottaa monia hyötyjä. Tavoitteena on, että verkostoon kuuluvien tilojen ja urakoitsijoiden kustannukset pienenevät ja ajankäyttö tehostuu. Lannan kuljetusmatkat lyhentyvät, kun lanta levitetään säiliöistä lähimmille lohkoille ja samalla maanteillä liikennöinti vähenee. Urakoinnin tehostuminen tarjoaa myös paremmat mahdollisuudet esimerkiksi konttivarastoinnille ja vetoletkulevitykseen. Lohkotasolla ravinteiden hyödyntäminen tehostuu ja ympäristökuormitus pienenee.
 
Verkostoa suunniteltaessa ja yhteistyötä aloitettaessa tulisi sopia, kuka ottaa ryhmässä organisointivastuun. Koordinaattorin tehtävänä on viedä verkostoa aktiivisesti eteenpäin ja toimia motivoijana muille. Koordinaattori huolehtii päätösten oikea-aikaisuudesta, sopii tapaamisista ja huolehtii siitä, että viestintä ryhmän sisällä toimii. Tärkeintä verkoston toiminnalle on hyvä tiedonkulku. Tekniikan kehittyminen ja erilaiset mobiilit sovellukset mahdollistavat nopean tiedonsiirron ja tehostavat sitä kautta verkoston yhteistyötä.
Karjanlanta on monipuolinen lannoite ja maanparannusaine. Lannan ravinnesisältöön vaikuttavat eläinten ruokinta, lannan varastointi ja käsittelytekniikat. Ravinnepitoisuuksissa on suuria eroja paitsi tilojen välillä, myös yhden tilan eri säiliöiden välillä. Lannan arvo voidaan laskea väkilannoitteiden hintojen perusteella. Hinnoittelun tulisi perustua ravinnekiloihin. Tämä edellyttää, että jokaisesta säiliöstä on otettu ajantasaiset näytteet.

Lannan hinnoittelussa järkevintä olisi siirtyä ravinnekilojen laskemiseen. Tämä hyödyttää sekä lannan käyttäjää että luovuttajaa. Kuljetus- ja levityskustannuksista tulee ryhmän sopia selkeästi urakoitsijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Maksajana on tavallisimmin lannan luovuttaja, joka voi kuitenkin laskuttaa lannan vastaanottajaa. Jos lantaa ajetaan kuitenkin ravinnekilo-kilosta –periaatteella, ei lannasta tarvitse erikseen laskuttaa.
 
Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon viljelykasvien riittävä ravinteiden saanti, mutta myös ympäristön tila. Lannoitusta ohjaavat sekä lohkokohtaiset seikat kuten maalaji ja viljelykasvi että myös lakisääteiset määräykset ja ympäristökorvaus.  Verkoston avulla erilaisten peltolohkojen lannoitustarpeita ja lantasäiliöiden hyödyntämistä on mahdollista optimoida. Digitaalisten viljelysuunnittelutyökalujen avulla pystytään lannan käyttöä suunnittelemaan tarkasti.
Lannanlevitysverkoston toimintaan liittyy myös mahdollisia riskejä. Nämä riskit ovat joko verkoston sisäisiä eli toimijoiden välisiä eturistiriitoja, tai esimerkiksi rikkakasveihin tai maaperään liittyviä riskejä. Salmonellariskin takia lannasta tulisi ottaa salmonellanäytteet ennen levitystä lohkoille. Myös koneiston huolellisella pesulla ehkäistään tautien siirtymistä seuraavalle lohkolle. Rikkakasveista lannan mukana voi siirtyä jauhosavikka ja hukkakaura. Maaperään liittyvissä riskeissä tulee ottaa huomioon kaluston massa ja sopiva rengastus, rengaspaineet ja lohkon ajankohtainen tila. Pellolla tulisi ajaa vain silloin kun kantavuus on riittävän suuri ja maa on riittävän kuivaa. Tiestöstä tulisi selvittää tienpohjan kantavuus, rumpujen kunto ja tiestön ajankohtainen kunto. Ympäristöriskit liittyvät lähinnä mahdollisuuteen, että ravinteet voisivat pilata pinta- ja pohjavesiä. Näitä säätelevät monet ympäristövaatimukset jotka tulee ottaa huomioon jokaisen lohkon kohdalla.

Tilakokojen kasvaminen vaatii maatilayrittäjiltä entistä kokonaisvaltaisempaa suunnittelua yrityksen toiminnan pyörittämiseksi. Erilaiset sähköiset palvelut yleistyvät sitä mukaa, kun tarve niitä kohtaan kasvaa. Suurenevat tilakoot tarkoittavat myös, ettei isäntäväki yksin pysty enää tekemään kaikkia tilan töitä. Tämä aiheuttaa sen, että urakoinnin merkitys tilojen arjessa kasvaa. Ravinnekierrätysverkoston muodostaminen on yksi vaihtoehto toiminnan kehittämiselle ja kustannustehokkuuden parantamiselle. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on voimavara maaseudun elinvoimaisuudelle.
Käsikirja on laadittu osana Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi (LAURA) –hanketta, joka toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alalla vuosina 2016 – 2018. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Pohjois-Pohjanmaan maaseutuyrittäjät ja Reisjärven pilottiryhmä. Hanketta rahoitti Euroopan Maaseuturahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Hanke kuului vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksen piiriin.

Lue Yhteistyöllä tehokkuutta lantalogistikkkaan. Käsikirja ravinnekierrätysverkostolle.

Arkisto

Käsikirja ravinnekierrätysverkostolle

LAURA - hankkeen yksi tavoite on tuottaa käsikirja, joka on tiivis tietopaketti ravinnekierrätysverkostoille ja niitä…

Biotalouden osaajaksi

Biotalousala on kasvussa ja sen kehittymiseksi tarvitaan asiantuntijoita ja yrittäjiä, jotka hallitsevat biomassojen käyttö-,…

Opiskele maaseudun asiantuntijaksi tai syvennä osaamistasi!

Agrologin opinnot (AMK) Hakuaika - 14.-28.3.2018. Master- eli ylempi agrologitutkinto - Hakuaika 14.-28.3.2018.

Tarttuvien sorkkasairauksien riskien arviointi

Hyvä sorkkaterveys on kiistatta yksi merkittävimmistä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä karjassa. Tarttuvien…

Ravinne- ja energiatehokas maatila - kehittämis- ja yhteistyöhanke

Kymmenen luonnonvara-alan ammattikorkeakoulua ja ammattiopistoa on ollut toteuttamassa vuosina 2016-2017 Ravinne- ja…

Luonnonvara-alan opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa

Avoimessa ammattikorkeakoulussa voit suorittaa ammattikorkeakouluopintoja iästäsi ja pohjakoulutuksestasi riippumatta.…

Digitalisaation mahdollisuudet maaseutuyrityksen johtamisessa - Tiedetreffit Oulussa 8.11.2017

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan digitalisaation mahdollisuuksista ja tulevaisuudennäkymistä! Päivän teemaa käsitellään…

Oamk mukana Metsänoppimispolulla

Metsänoppimispolku on vuosittainen syyskuun alussa järjestettävä tapahtuma Oulun kaupungin koululaisille. Tapahtumalla…

LAURA-hankkeen tuloksia kesältä 2017

LAURA-hankkeessa selvitettiin kesällä 2017 tilojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia karjanlannan käytössä. Keskeisenä…

Nyt on aika hakea opiskelemaan joustavalla monimuoto-koulutuksella agrologiksi

Koulutus alkaa tammikuussa 2018 ja se toteutetaan monimuotoisesti niin että kontaktiopetus on pääosin verkossa yhtenä…